maanantai 27. elokuuta 2012

iStat Pro widgetin korjaaminen

Vanha suosikkiwidgettini, iStat Pro rampautui päivittäessä Mountain Lioniin. Vaan ei hätää, korjaus on helppo.



iStat Pro:lla on mukava tarkkailla tietokoneen toimintaa, mutta viime vuosina se ei ole saanut päivityksiä eikä tekijä ole kiinnostunut pistämään sitä ajan tasalle, laitoin kyllä itsekin palautetta asiasta. Asia närästää muitakin ja pikaisen googlailun tuloksena löytyikin ohje miten korjata tilanne.

Toisin sanoen pitää vain avata widgetin bundle ja sopivalla tekstieditorilla, kuten mainiolla TextWranglerilla, Lisätä muutama välilyönti ja se on siinä. Luulisi että Widgetin tekijöiltäkin moinen korjaus onnistuisi, mutta taitavat olla kiinnostuneempia myymään 16 dollarin hintaista iStat Menusia. Itse tykkään kuitenkin kevyestä widgetistä, minulle riittää että voin tarvittaesa vilkaista koneen toimintaa.




sunnuntai 26. elokuuta 2012

Opiskelun kaipuu

Sen verran monta vuotta tuli luuhattua opiskelijana että näin syksyisin aina alkaa kaipaamaan takaisin opiskelijaelämään.

Samaa jutteli myös yksi vanha opiskelukaverini yliopistolta (amikseen vaihtanut kuten minäkin). Kuulemma nyt syksyllä oli meinannut vahingossa mennä töiden jälkeen taas ylioppilaskylän suuntaan.

Opiskelussa oli se mukava puoli että se jaksotti elämää. Vuosi oli aina oma yksikkönsä ja se jakautui syys- ja kevätlukukausiin sekä kesälomaan jolloin oltiin tietysti töissä. Syksy merkitsi uutta alkua, uusia opiskelijoita ja tietysti uusia bileitä. Kuukausipalkkalaiselle taas syksy tarkoittaa sitä että seuraavaan lomaan on 11 kuukautta.

Opiskelijana, ainakin niissä opinajoissa olin, oli ajankäyttö myös vapaampaa. Ja jos en olisi haaskannut rahojani ruotsalaisen polttoainekrematorion ylläpitoon, olisi voinut matkustellakin enemmän. Ja itse tykkäsin kovasti käydä ulkona viikolla. Opiskelijabileissä oli aina rento meininki, ei tappeluita tai muuta kärhämää ja liikkeellä oli samanhenkistä porukkaa. Ja jos bileet olivat vaikka sotkulla, ne saattoivat jatkua aamuun asti ja omia eväitäkin sai olla matkassa. Viikonloput baareissa ovat taas kovia hintoja, jonottamista ja valomerkkejä. Ja olinhan itsekin muutaman kerran soittamassa levyjä opiskelijabileissä, se oli mukavaa puuhaa.

Mutta mikäpäs tässä kuukausipalkkasoturinakaan, ei tarvitse aina juoda tarjousbisseä ja syödä pirkkapastaa. Ja saa rauhassa odotella seuraavaa kesälomaa ja eläkettä, me Y-sukupolvi pääsemme eläkkeelle varmaan satavuotiaina.


lauantai 25. elokuuta 2012

Sarjakuvia ja hyväntekeväisyyttä - The Oatmeal

Kun ensimmäisen kerran luin Oatmealin sarjakuvia kissoista ja tietokoneista, en aavistanut että kuinka isoksi jutuksi se oikein kasvaisi. Nyt Oatmealin avustuksella on kerätty yli miljoona dollaria Nikola Teslan museota varten.

Ensimmäisiä mieleen jääneitä sarjakuvia taisi olla How A Web Design Goes Straight To Hell. Monet sarjakuvista käsittelivätkin siihen aikaan tietokoneita ja yhteentörmäyksiä niistä ymmärtävien ja taviksien välillä. Ja eläimiä, erityisesti kissoja, Bobcatit ovatkin olleet suosittuja.

Itse Oatmeal oli alunperin koodari, nörtti ja web designer. Nuorena hän oli omien sanojensa mukaan paksu poika joka pelasi Sega Saturnillaan. Hän kuitenkin vihasi web designerin työtään ja erityisesti asiakkaitaan. Sarjakuvat ovat onneksi olleet niin suuri menestys että nykyään Oatmeal elää niillä ja oheistuotteilla. Sivuston vierailijat ja katsomiskerrat lasketaan jo miljoonissa. Itsekin tilasin herralta juurikin kyseisen web design -julisteen. Oatmeal pitää myös lihasta, aasialaisesta ruoasta ja erityisesti Sriracha-chilikastikkeesta joka on päätynyt sarjakuvien ja oheistuotteiden aiheeksi. Viimeisimpänä se on päässyt maustamaan popcorneja yhteistyössä J&D's:in kanssa.

Hyväntekeväisyys tuli kuvioihin erikoisella tavalla. Eräs sivusto oli käyttänyt luvatta Oatmealin sarjakuvia eikä suostunut pyynnöistä huolimatta poistamaan kaikkia niitä. Oatmeal vastasi tietysti tyypilliseen tapaansa tekemällä sivustosta pilkkasarjakuvia. Sivuston omistaja uhkasi oikeistoimilla. Oatmeal päätti kerätä oikeistoimia varten rahaa crow funding -sivusto Indiegogon kautta ja jos oikeisjuttua ei tulisi, rahat lahjoitettaisiin hyväntekeväisyyteen. Ja yllättäen toinen osapuoli vetäytyikin kisasta, oikeisujuttua on vaikea voittaa jos on varastanut toisen tekijänoikeudellista materiaalia.

Oatmeal ja kerätyt rahat

Oatmeal havaitsi että Indiegogon avulla on helppo kerätä rahaa kunhan tarkoitus on hyvä ja näkyvyys kunnossa.  Ja koska O on suuri Nicola Teslan fani ja Teslan vanha laboratorio Wardcliffe on myynnissä, hän päätti laittaa pystyyn uuden keräyksen jotta laboratoriosta saataisiin Teslalle museo. Nyt rahaa on kerätty jo yli miljoona dollaria. New Yorkin osavaltio oli luvannut 850 tuhatta dollaria kiinteistön hankintaan mikäli muualta saadaan kerättyä toiset 850 tuhatta. Nyt rahaa on jo tilan hankkimisen jälkeen sen museoimiseenkin!

Lahjoittajia on kosiskeltu myös erilaisilla palkinnoilla. Esimerkiksi 33 dollarilla (Tesla kuulemma rakasti lukua 3) saa Tesla>Edison-puskuritarran ja 3333 dollarilla Oatmeal tekee jutun lahjoittajasta, eli sivuston kävijämäärillä aika kova juttu. Itse en nyt venynyt kuin kymmeneen dollariin, mutta sosiaalisessa mediassa olen pyhästu luvannut vierailla museossa kunhan se valmistuu. Ja kyllä sitä muutenkin kerran elämässä pitää jenkkilässä käydä.

Dear Mr Oatmeal. If you track your images here, I just wanted to write an article about you and your work. The title means Comics and charity. Maybe you can use Google Translate for the rest. I am fan of your comics and now your charity work too. I've been also doing some web design. And when the museum is ready I will visit it. I've never been in USA before. I'll start saving money right now. Thank you and keep up the good work. -Ville

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Tenda W150M käyttoonotto

Kaikissa vanhemmissa laitteissa ei ole omaa wlania. Mikäli ei halua vedellä kaapeleita, vaivaan auttaa esimerkiksi edullinen Tenda W150M. Käyttöönotto on vain hieman mutkikas.

Aikaisemmin kirjoittelinkin jo tilanneeni  Tendan W150M:n Xbox 360 -pelikonsoliani varten. Amazon palautti rahat joten jouduin tilaamaan uuden Ebaystä ja nyt laite vihdoin saapui perille.



W150M:ssä on 4 eri moodia mutta itseäni kiinnosti erityisesti Client + Access Point. Ko. tilassa laite liittyy olemassaolevaan verkkoon ja jakaa sen eteenpäin langattomasti tai lan-portista. Ennen hoitelin saman homman Airport Expressillä mutta W150M:ssä on erikoisuutena mahdollisuus ottaa virta usb-portista jolloin se ei täytä pistorasiapaikkoja ja on päällä vain kun on tarve eli Xboxin ollessa päällä.


Laitteen mukana tuli verkkojohto, usb-piuha ja vieläpä usb-verkkosovitin, tosin englantilaisella päällä joten sillä ei ole suomessa Virkaa.




Itse laite on pieni halvasta muovista valmistettu rääpäle, mutta samapa tuo, ei sitä olohuoneen koristeeksi ole tarkoitettukaan. Kyljestä löytyy Reset/WPS ja Mode-nappulat joista jälkimmäisellä on helppo vaihdella laite tilasta toiseen mikäli on tarve. Ledit ovat luonnollisesti ällöt siniset ja liian kirkkaat. Lisäksi valo hohtaa laitteen kuoren rakosista.

Käyttöönotto kannattaa aloittaa heittämällä mukana tullut cd ja ohjeet roskiin. Niillä se ei nimittäin onnistunut. Ongelmia on ollut muillakin ja onneksi avulias henkilö on tehnyt hyvät ohjeet YouTubeen. Soveltamalla ohjeet toimivat myös macissa.



Verrokina Airport Expressin liittäminen olemassaolevaan verkkoon ja yhteyden jakaminen oli lasten leikkiä Tendaan verrattuna. Silloin en edes ymmärtänyt verkkoasioista senkään vertaa kuin nyt. Toki asiasta oli varoiteltu Amazonin asiakasarvioissa, joten asennuksen hankaluus ei tullut yllätyksenä. Ja tämän tyyppisissä laitteissa käytettävyys ei muutenkaan ole mikään myyntivaltti joten siihen ei tunnetusti panosteta. Laite oli myöskin halpa, joten jos se tekee tehtävänsä, on se selvästi hintansa väärti. Onneksi nykyään alkaa olla joka laitteessa jo oma wlan, jopa uudessa Xbox 360:ssa.



Hyvää:
  • Halpa
  • Toimii usb-virralla
  • Pieni
Huonoa:
  • Kelvottomat ohjeet ja hankala asennus
  • Liian kirkkaat siniset ledit
  • Ebaystä ostettuna vääränmallinen verkkosovitin.
Sininen rätti konsolin alla on muuten resonansseja vaimentamassa, tv-tason alaosa muodostaa ikävän kaikukopan.



tiistai 21. elokuuta 2012

Xbox Live Public Beta

Jostain hetkellisestä mielenhäiriöstä päätin ilmoittautua Xbox Live Public Betaan. Hyvin pian alkoi valottua että miksi siihen ei ollut tähän mennessä ollut paljoa ilmoittautuneita.

Linkki

Public Betassa pääsee testaamaan uutta Dashboardia ja esimerkiksi Internet Explorer -selainta (ihanaa!). Vaan kuinkas siinä sitten kävikään. Ilmoittautumissivu aukesi järkyttävän hitaasti. Kun vihdoin pääsin käsiksi lomakkeekkeeseen, se oli ilmeisesti ajoilta ennen suuria sateita, sen verran onneton tekele se oli, ei tietoakaan mistään Live-kirjautumisesta vaan tiedot gamertagia myöden syötettiin käsipelillä. Ja kun lomaketta yritti lähettää, palvelin kaatui ja luulin jo homman päättyneen siihen. Vaan kun hetken päästä yritin päästä sivulle uudestaan, rekisteröityminen oli kuitenkin onnistunut. Rekisteröintiavain oli kuitenkin kadonnut bittien taivaaseen. Uuden saa kuulemma Microsoft Connectin kautta (mikä se sitten ikinä onkaan).

Yritin myös päästä foorumille mutta yllättäen sekin oli nurin. Server Error in '/' Application. Ja beta-forumillekaan ei kuulemma pääse ennen kuin on täyttänyt hakemuksen ja se hyväksytään 3-5 päivän kuluttua. Nämä kuulemiset olen kuullut Xbox Suomen Facebook-sivulta muilta käyttäjiltä joten niiden totuudenperäisyydestä en osaa sen enempää sanoa, varsinkaan kun sivustot ovat juntturassa.

Eli pähkinänkuoressa, ohjelmistojätin palvelimet ovat sykkyrässä vaikka mitään erikoista ei ole meneillään (Xbox Live Beta tuskin aiheuttaa niin suurta kiinnostusta?), kaikki tiedot pitää syöttää käsipelillä antiikkiseen verkkolomakkeeseen ja kaiken kukkuraksi beta-forumille pitää anella erikseen pääsyä jonka saa sitten parin arkipäivän päästä. Haistaako joku muu kehnosti suunnitellun ja ala-arvoisesti toteutetun verkkopalvelun? Täytyy sanoa ettei yhtä surkeaa tekelettä ole tullut vastaan aikoihin.

Periaatteessa tykkään Xbox 360:stä kovastikin mutta muutama asia tekee elämästä tuskaa sen kanssa. Laite on melko äänekäs ja wlan-palikka maksaa maltaita, mutta nämä ovat pikkuasioita isojen ongelmien kanssa. Microsoft on tunnetusti ahne ja konsolista ei saa kaikkea irti ilman maksullista Live Gold -jäsennyyttä. Esimerkiksi kavereiden kanssa pelaamisesta verkossa on turha haaveilla ilman sitä. Microsoftin asiakaspalvelu on myöskin todella surkeaa, viimeksi asiakaspalvelija joko suoranaisesti valehteli tai sitten epäpätevyyttään antoi väärää tietoa. Sähköpostituki on myöskin turhaakin turhempi ratkaisua pyydetään kyselemään maksullisesta numerosta jonne voi soittaa vain arkisin 9-17. Ennen piti myös Live Gold -jäsenyys perua sitä kautta mutta joku taho lienee ärähtänyt moisesta, palveluhan kyllä kytkeytyy helposti Dashboardista ja parin kuukauden ilmaisjäsenyyttä tyrkytetään joka nurkalla. Verkkosivustot ovat myös edelleen onnettomia vaikka parannusta onkin tapahtunut.

Mutta ehkä tässä joku päivä pääsen vielä Public Betaa kokeilemaankin, sen lataus ei kuitenkaan onnistu ennen kuin usb-wlan-tukiasemani saapuu, Amazonista tuli rahat takaisin joten tilasin uuden eBaystä. Microsoft vaan taas kerran muistutti että se on edelleenkin se sama vanha tuttu MS jota aikoinaan opin vihaamaan.

maanantai 20. elokuuta 2012

Vinyyliä

Pääsin vihdoin eroon isosta, rumasta ja nykyään turhasta työpöydästäni. Se sai tehdä tilaa  levysoittimelleni sekä pienemmälle pöydälle.

Kun televisio tuli taloon, jouduin väliaikaisesti luopumaan levysoittimestani tilaongelmien vuoksi. Skannerit, piirtopöydät ja lisänäytöt ovat kadonneet työpöydältäni ja se täyttyi liian usein erilaisista romuista joten päätin tehdä muutoksia kalustukseen. On mukava soitella välillä ihan oikeita levyjä, alusta loppuun välillä puolta kääntäen. Vinyylilevyjen kansitaide on myöskin ihan eri lailla inspiroivaa.

On mielenkiintoista kuulla miten Genelecin 6010A:t ja Sanyon Plus C55 -esivahvistin ja Dualin CS505-3 Gradon Black -rasialla pelaavat yhteen. Hifiä harrastava ystäväni totesi aikoinaan että yhdistelmä todennäköisesti kuulostaa helkutin hyvältä tai sitten aivan karmealta. Toivottavasti ei ainakaan jälkimmäiseltä. Tein myös havainnon että uusien Dualien hinnat ovat karanneet pilviin. Oman soittimeni uudistettu versio, 505-4 näyttää maksavan nykyään 900 euroa kun jokunen vuosi sitä sai vielä alle viiden sadan. Itse ostin soittimeni aikoinaan muistaakseni tuhannella markalla senaikaiselta työkaveriltani. vuonna 2001 kun levysoittimet eivät olleet enää/vielä cool. Pähkinäpuisine viimeistelyineen se ei liene yhtä trendikäs kuin vaikka uudet Projectit mutta minusta se on ajattomalla tavalla tyylikäs.

Sanyo C55 Plus ennen kun tv-taso tuli taloon 
Dual CS505-3 vanhassa hyllyssä Pioneer A616 Mk II:n ja Q Acousticsien kanssa.


Ja kun soitin saapuu takaisin kotiin, pitää varmaan hommata myös lisää levyjä vaikka onhan noita jokunen kymmenen jo valmiina. Vinyylilevyn kuuntelu on omanlaisensa rituaali vaikka cd:n kuuntelukin alkaa jo tuntua nostalgiselta. Ensin levy poistetaan kotelostaan ja asetellaan soittimeen. Dualissa soitin käynnistetään nostamalla äänivarsi tueltaan. Itselläni on myös tapana harjata pölyt ja röhnät pois hiilikuituharjalla. Sen jälkeen lasketaan äänivarsi alas ja kuuluu se kuuluisa rapsahdus joka on päätynyt monelle digitaalisellekin äänitteelle. Sitten nautitaan.

Täytyy myöntää että nykyään, varsinkin Spotifyn jälkeen, musiikista tulee helposti äänitapettia, soittolista tai Artist Radio vain soi ja soi eikä siihen keskity sen enempää. Vinyylilevy lähes pakottaa ihmisen keskittymään musiikkiin. Joskus oli tapana laittaa joku tietty levy soimaan alusta loppuun mutta sekin on viime aikoina jäänyt. Mutta jos nyt sitten saisi pyhitettyä joka viikko pienen hetken analogiselle musiikille.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

iTunes-ongelma (ratkaistu)

iTunesin leffatoistoa alkoi viikonloppuna vaivata turhauttava tahmeus. Leffat eivät lähteneen pyörimään heti vaan ruutuun tuli ilmoitus että toisto alkaa vasta parin tunnin päästä! Ongelmaan löytyi erikoinen ratkaisu.

AppleTV:n ja Xbox 360:n elokuvien suoratoistossa on (ainakin?) yksi ratkaiseva ero. Jos yhteys lagaa, AppleTV ei anna aloittaa elokuvan katselua ennen kuin bufferia on riittävästi. Xbox 360 taas pudottaa kuvanlaatua, raa'astikin. Ei ole komeaa katseltavaa kun isolla ruudulla kuva putoaa kehnoimmaksi YouTube-laaduksi, mutta ikäviä ne katkoksetkin ovat. Molemmissa tavoissa on puolensa ja toisaalta jos yhteys hyytyy kunnolla niin katkeaahan se toisto molemmilla vehkeillä ennemmin tai myöhemmin.

Laitoin ensin viestiä iTunesin asiakaspalveluun, mutta päätin tutkia ongelmaa lisää ja kohtalotovereita alkoikin löytyä verkon syövereistä. Nettiyhteyteni vaikutti olevan kunnossa joten epäilin Applen palvelimien vain olevan kyykyssä, näin ei kuitenkaan ollut tässä tapauksessa. Monella ongelma tuntui liittyvän nimipalvelin- eli DNS-asetuksiin. Koska Elisan oma nimipalvelin aiheutti jatkuvasti ongelmia, siirryin ensin OpenDNS:n palvelimia ja myöhemmin vaihdoin Googlen ratkaisuun. Perussurffailun takkuiluista pääsi eroon molemmilla, mutta jostain syystä päädyin lopulta Googleen.

AppleTV:n tapauksessa nämä DNS-palvelimet näyttävät kuitenkin jostain syystä aiheuttavan ongelmia, selitystä tähän en löytänyt mutta paluu Elisan palvelimiin tuntui kuitenkin tepsivän, iTunes alkoi rokkaamaan. En kuitenkaan halua käyttää surffaillessani enää Elisan tahmeita palvelimia joten ratkaisin ongelman laittamalla reitittimen asetuksiin Elisan osoitteet ja läppärin käyttämään Googlen osoitteita eikä reitittimen tarjoamaa valintaa.



Luulisi että AppleTV ei edes käyttäisi DNS-palvelinta iTunesin kanssa mutta joku konflikti siellä syntyy. Oman käsitykseni mukaan nimipalvelimen ei pitäisi edes vaikuttaa latausnopeuksiin vaan lähinnä oikean sivun löytymiseen. Normisurffailussa tämä näkyy siten että oikean sivun löytyminen vie aikaa mutta kun yhteys saadaan, sivu aukeaa nopeasti.

Ongelma on kuitenkin toistaiseksi poissa ja odottelen Applen vastausta. Luultavasti ongelma korjaantuu jossakin päivityksessä.

Dust: An Elysian Tail - indielupaus

Indierintamalta pullahtaa aina joskus jotakin kiintoisaa ja uusin tulokas on Dust: An Elysian Tail joka löytyy ainakin Xboxille.


Indiepeleistä löytyy välillä todellisia helmiä kuten Limbo, Bastion tai Eschalon-sarja. Diygamer-sivustolta bongasin uuden lupaavan yrittäjän, Dust: An Elysian Tailin. Studion omat sivut näyttävät olevan nurin mutta pelistä löytyy onneksi tietoa muualtakin.


Grafiikka näyttäisi olevan komeaa ja peli selvästi pokkaa ja kumartaa vanhojen tasohyppelyiden suuntaan. Valitettavasti en vielä pääse peliä kokeilemaan koska Xboxini ei tällä hetkellä pääse nettiin. Mutta demon lataan heti kun se on mahdollista ja onhan pikkupelejä tullut osteltua ihan kannatuksenkin vuoksi vaikka ei niitä kaikkia ole ehtinyt pelailemaan. On mukava nähdä pelejä pieniltäkin studioilta vaikka suurtuotantoja tulee enimmäkseen pelailtua. Toki esimerkiksi Eschalon Book I sai aikaan välittömän riippuvuussuhteen.

maanantai 13. elokuuta 2012

Jalkapalloa kerran kesässä

Meillä on tapana ollut vanhojen koulukavereiden kanssa kokoontua ainakin lähes joka kesä pelaamaan jalkapalloa. Tänä vuonna oli hyvä osanotto ja nyt ovat jalat kipeät.

Se on mukava huomata että vaikka ihmisiä ei enää kovin usein näe, kaverit muistavat vielä ja lähtevät hommaan mukaan. Osalla oli toki jo jälkikasvuakin matkassa. Meno on myös vuosien saatossa rauhoittunut, parhaimmillaan peli on muistuttanut vapaapainia. Nyt mentiin kevyemmissä merkeissä mutta yhdet silmälasit saatiin sentään rikki.



Ostin aikoinaan Raumalla asustellessani rugby-harjoituksia varten metallinsiniset ja liian isot nappikset. Tänä kesänä niillä jäi jälkeen jo ulkonäkökisassakin. Ja onhan sitä pelatessamme kentällä maihareitakin nähty. Ja vaikka nappikset kaapista löytyvätkin, niin potkupallosta en kyllä juurikaan mitään tajua. Sen tiedän sentään tiedän että palloa pääsääntöisesti siirrellään jalkojen avulla ja se olisi suotava saada vastustajan maaliin suuntaan.

Homma oli tälläkin kertaa hakusessa mutta juoksukuntoa tuntui piisaavaan paremmin. Ja olisihan sitä mukava potkupalloa pelailla useamminkin (kunhan ei liian vakavasti). Potkimiskavereita ei vaan tunnu lähinurkilta löytyvän.

Halpa DAC

Onko taulutelevision ääni kurja stereoidenkin kautta eikä vahvistimesta löydy digitaalista sisääntuloa? Tähän ja moneen muuhun vaivaan auttaa edullinen Lindy DAC.

edit: Lindy alkoi reistailla ja DAC meni vaihtoon, lue uudempi juttuni: Edullinen DAC

DAC eli D/A-muunnin on laite joka muuntaa digitaalisen äänisignaalin analogiseksi jolloin äänilähde voidaan kytkeä vanhempiinkin stereojärjestelmiin. Nykyään lähes kaikissa laitteissa (poikkeuksena tosin ainakin AppleTV) on sisäinen D/A-muunnin, mutta usein se on ketjun heikoin lenkki. Hifistit käyttävät joka tapauksessa digitaalista liitäntää ja suurin osa tuskin huomaa eroa joten siihen ei näemmä tarvitse panostaa. Esimerkiksi omassa Sony Bravia -televisiossani on luokattoman huono äänilähtö vaikka se onkin toteutettu monista muista poiketen hifilaitteissa käytetyin rca-liittimin. Vastaavissa Samsungeissa oli vain 3,5mm kuulokelähtö.

Television oma äänilähtö oli niin kurja että sen huomasi jopa peleissä ja elokuvissa helposti. Myöskin vanhan mallisen Airport Expressin äänenlaatu jätti toivomisen varaa. Vintage-vahvistintani en kuitenkaan halunnut lähteä vaihtamaan ja hifi-liikkeiden dacit maksavat satasesta ylöspäin vain taivaan ollessa rajana. Ajattelin kuitenkin aloittaa kevyemmällä investoinnilla. Ebay on pullollaan kiinalaisia halpislaitteita mutta ne aina hieman epäilyttävät enkä toisaalta ollut kovin innokas rakennussarjoistakaan. Onneksi löytyi edullinen Lindy DAC jolle WhatHifi antoi arviossaan 4 tähteä. Hintakaan ei ollut Saksan amatsoonissa paha, Suomesta näitä ei taida vieläkään saada.


Lindy DAC on pieni ja tylsän näköinen kapistus joten sen laittaa mielellään piiloon stereohyllyn tai tv-tason taakse. Verkkolaite on jopa isompi kuin itse dac. Lindy ottaa sisään signaalia sekä optisesta että koaksiaalisesta lähdöstä ja vaihto niiden välillä tehdään pienellä kytkimellä. Muita säätimiä laitteessa ei sitten olekaan. Punainen ledi kertoo dacin olevan päällä. Lindy ei toimi monikanavasignaalilla, joten television asetuksista voi joutua pakottamaan optisen lähdön 2-kanavaiseksi eli PCM-asentoon (Sonyssä vaihtoehdot Auto ja PCM). Itsekin törmäsin ongelmaan ihmetellessäni että miksi Xbox 360 -pelikonsolilla peleistä tuli kyllä ääni mutta ei dvd-elokuvista.


Äänenlaatu laitteessa on hyvä useimpien tarpeisiin. Pesee selkeästi sekä vanhan Airport Expressini että Sonyn television äänilähdöt. Myin Maranzin CD4000 -soittimeni joku aika sitten joten en pääse tekemään sen kummempia vertailuja (eikä sekään mikään ökyhifilaite ollut). Spotifyn ja pikku-Geneleccien kanssa laatu riittää hyvin, varsinkin kuin selkeästi parempaa ääntä halajava saanee investoida useamman satasen.


Mitään kaapeleita ei Lindyn mukana toimiteta. Suosittelen hankkimaan heti alkuun hyvälaatuiset piuhat ja sijoittamaan laitteen miellellään lähemmäs vahvistina jotta saa analogiset kaapelit lyhyiksi. Joidenkin laitteiden mukana tulevilla hyppylangoilla voi heittää vesilintua, mutta ei niihinkään kannata omaisuuksia laittaa ellei ole tosihifisti (ja tosihifisti ei luultavasti ole lukenut näin pitkälle). Kannattaa kuitenkin valita kullatut liittimet ja vähintään kaksoissuojatut johdot häiriöiden välttämiseksi. Optiset piuhat voi ostaa vaikka Clas Ohlssonilta mutta DealExtremen johdot osoittautuivat rahan haaskuuksi, ääneen tulee herkästi napsumista. Jos häiriöitä esiintyy, kannattaakin ensin tarkistaa kaapelit.

Suosittelen siis Lindy DACcia ehdottomasti ensimmäiseksi ja monille viimeiseksikin D/A-muuntimeksi. Hifistien kunnioitusta tällä ei saa mutta se nyt tuppaa yleensäkin vaatimaan melko tukevan hintalapun. Ja koska edullisessa ja keskitason nykyelektoriniikassa ei valitettavasti panosteta analogisen äänen laatuun, puoltaa Lindy DAC paikkaansa vaatimattomammissakin viihdejärjestelmissä. Ehdottomasti hintansa väärti.

Hyvää
  • Halpa
  • Pieni
  • Useimmille riittävä äänenlaatu

Huonoa
  • Muuntaja on isompi kuin itse laite
  • Pitää tilata ulkomailta

perjantai 10. elokuuta 2012

Vihreää teetä

Juuri kun opin tekemään lähes täydellistä kahvia, niin pitihän sitä sitten alkaa juomaan teetä. Vieläpä vihreää sellaista.

Liiallisesta kahvin juomisesta ei tule hyvä olo, sen tietää jokainen. Taksiaikoina tuli yhtenä hiljaisena sunnuntaina vedettyä kunnon överit eikä ajamisestakaan enää meinannut tulla mitään. Eikä toimistohommissakaan kahvi pidemmän päälle lisää työtehoa tai hyvinvointia. Vaihdoin siis teehen ja nautiskelen vain harvakseltaan hyvästä tummapaahtoisesta kahvista.

Jonkinlainen peruskiinnostus vihreää teetä kohtaan on ollut aina, on sillä kuulemma jotain terveysvaikutuksiakin. Pussitee on kuitenkin yleensä aika pahaa ja vihreä tee on aika nirsoa valmistamisen suhteen. Tai chi -miekkaa tilatessani päätin kuitenkin tilata samalla kertaa pussillisen teetä. Entiseltä opiskelukaverilta sain hyvät neuvot ja valmistamiseen sopivan suodattimen. Pannu löytyi Ekotorilta kolmen euron hintaan.



Vihreää teetä ei pidä valmistaa liian kuumassa, usein sanotaan 85 astetta mutta alempiakin suosituksia näkee. Haudutusajaksi tarjotaan usein kolmea minuuttia mutta jotkut antavat hautua kuusikin minuuttia. Loppujenlopuksi kyse on makuasioista, kannattaa kokeilla mikä sopii omaan suuhun ja käytetylle teelaadulle. 85 astetta ei kuitenkaan kannata ylittää sillä silloin teestä tulee kitkerää. Teelehtiä ei pidä myöskään annostella samassa suhteessa kuin kahvinporoja. Omaan pannuuni tuntuu toimivan 3 teelusikallista.

Toisin kuin kahvia ja mustaa teetä, vihreää voi kiskoa kerralla paljonkin. Varsinkin jos tee on mietoa, sitä lipittelee iltaisin toista pannullista. Vihreässä teessä on sen verran vähän kofeiinia että se ei ole vaikuttanut ainakaan omiin yöuniini, olo tulee kuitenkin virkeämmäksi ja reippaammaksi. Vihreästä teestä sanotaankin että se on ainoa nautintoaine jota voi vetää surutta enemmänkin. Tosin joissakin lähteissä sitä ei suositella juotavaksi ruokailun yhteydessä koska se haittaa raudan imeytymistä.



Kahvista en aio edelleenkään kokonaan luopua mutta eipä sitä ole oikeastaan tehnyt edes mieli viime aikoina. Toki hyvä pressopannulla valmistettu vahva kahvi vanhanajan luomumaidon (punaisen) ja tumma suklaan kera toimii edelleenkin. Tai sitten CafeArtin tai Latten tuotokset. Teestä kiinnostuneille voin taas suositella turkulaista Teepolkua.

Saa nähdä jääkö tämä hetken villitykseksi vai tuleeko vihreää teetä juotua vastaisuudessakin. Tällä hetkellä se maistuu kyllä ja onhan sitä kahviakin juotu pitkälti toista kymmentä vuotta.

torstai 9. elokuuta 2012

Optiset kaapelit

Monien mielestä optisissa kaapeleissa ei ole eroa. Kovien hifistien mielestä eron taas kuulee. Minä olen sitä mieltä että eroa on, jos bitti ei kulje, niin ei tule ääntäkään. Ja näin voi käydä huonoilla kaapeleilla tai tarvikkeilla.

Samalla kun tilasin itselleni D/A-muuntimen, eli dacin, tilasin myös DealExtremestä edulliset optiset kaapelit ja jakajan jotta saan kaksi eri laitetta samaan dacciin. Lopulta niiden tulossa kesti niin kauan että jouduin ostamaan Clas Ohlssonilta 10 euron hintaiset piuhat.

DX:n piuhat ovat ohuet rimpulat ja liittimien toiminnassa on toivomisen varaa. Splitterin kanssa ääneen tulee myös herkästi pientä napsumista mutta clasun kaapeleilla lopputulos on parempi. Tällä hetkellä on käytössä kaksi clasun kaapelia ja yksi DX:n. Ja jäipä pelisessiot Xboxilla väliin kun en jaksanut vaihdella piuhoja ja DX:n kaapeli sai äänen rätisemään niin pahasti että sitä ei sietänyt kuunnella.

Nettiä kun lueskelin niin noiden splitterien kanssa on ollut ongelmia muillakin, mutta useimmiten häiriöt on saatu kuriin hyvälaatuisilla kaapeleilla. Ja voipi olla että auttaisi jos hankkisi myös laadukkaamman splitterin, niitähän on ihan virtalähteellisiäkin malleja. Useimmat halvat splitterit näyttävät olevan aika samasta muotista, mutta voihan toteutuksen laadussa olla eroja ja usein kalliimpi tavara kulkee tarkemman laadunvalvonnan läpi vaikka se tulisikin samasta tehtaasta.

Asia vaatii vielä perehtymistä, sillä tarvitsen 2 optista sisäänmenoa enkä ole luopumassa Sanyo Plus C55 -esivahvistimestani, se on sekä tyylikäs että omaa hyvän levysoitinesiasteen. Splitteri on tällä hetkellä muuten toimiva vaihtoehto koska AppleTV:n saa pois päältä helpommin kuin Airport Expressin ja toisaalta Xbox saa/sai sen kautta nettiyhteytensä.

Ja mitä DealExtremeen tulee, en taida enää tilata sieltä mitään, ainakaan mitään tärkeää. Kaverini tilailee sieltä enemmänkin tavaraa ja suurin osa on ollut sutta ja sekundaa.

Apple TV käyttökokemuksia (2012 edition)

Tämä juttu on vuodelta 2012, lue mieluummin uudesta Apple TV:stä: Uusi Apple TV 4 - villesdesign.fi (2016)


Pitkän haaveilun ja kesäloman päätteeksi hankin vihdoin Apple TV:n. Odotukset olivat ehkä turhan kovat mutta suurin syy siihen lienee suomen onneton video-on-demand -tilanne.

edit: Netflix toimii nykyään ja hienosti toimiikin. Apple TV on erinomainen vaihtoehto Netflixin käyttämiseen. iTunesin leffatarjonta kasvaa myös koko ajan. Asiasta lisää uudemmassa kirjoituksessani.

edit2: Kerrostaloympäristössä on suositeltavaa hankkia 5 GHz wlan. Oma laitteeni alkoi reistailla ja korvasin sen Applen Airport Expressillä. Luotettavuus nousi ihan uudelle tasolle ja äänentoistoa vaivannut viive katosi lähes olemattomiin. Myös Airplay-peilaus hyötyy nopeammasta verkosta.

edit3: Uutta juttua: Apple TV käyttökokemuksia osa 2

AppleTV on pieni mediatoistin joka toimii myös linkkinä tietokoneen ja stereoiden tai television kautta wlanin avulla. Valitettavasti Airplayn kuvan siirto onnistuu vain uusimmilla, 2011 ja sen jälkeen tehdyillä, maceilla joissa on tarvittava siru videokuvan käsittelyyn. Ääntä olen kyseisellä tekniikalla siirrellyt jo pidemmän aikaa Airport Expressiini mutta vuoden 2010 MacBook Pro:ni ei sisällä tarvittavaa piirisarjaa. Kymmenen dollarin hintaisella Airparrotilla kuva siirtyy kyllä mutta suorituskyvyn kustannuksella sillä sen kanssa prosessori on kovilla. Airparrot on toki ominaisuuksiltaan monipuolisempi kuin Airplay, mutta itse kaipaisin lähinnä videon siirtoa vaikkapa Voddleria katsellessa.

Itse laite on pieni ja sievä sekä erittäin laadukkaan tuntuinen. Käytössä Apple TV ei ääntele mitenkään. Voisi kuvitella että tämän saisi asentaa fiininpäänkin olohuoneeseen, saavuttihan Mac Mini suosiota aikoinaan samasta syystä, se oli oikeasti salonkikelpoinen pikku tietokone. Etupuolta koristaa pieni valkoinen ledi joka kertoo laitteen olevan päällä. Ledi on sopiva himmeä ja vaikka se erottuukin hyvin, se tekee ison pesäeron ällöihin ylikirkkaisiin sinisiin ledeihin jotka olivat trendikkäitä ehkä 10 vuotta sitten mutta niitä tungetaan vieläkin joka paikkaan. Takapuolella on yksi hdmi-portti, optinen toslink-lähtö, micro-usb huoltoporttina sekä paikka virtajohdolle, erillistä muuntajaa ei ole. Toslinkkiä tarvitsee mikäli vahvistimessa ei ole hdmi-liitäntöjä. Jos on hifiasiaossa vanhan koulukunnan miehiä, tarvitaan väliin D/A-muunnin eli DAC. Itse käytän edullista Lindy DACcia jota saa ainakin Saksan amatsoonista. Suosittelen samaa pikkukaveria myös taulutelevisioiden jatkoksi jos joutuu käyttämään analogista ulostuloa. Omassa Sony Braviassani on oikeasta linjalähdöstä (= ei kuulokeliitäntä) huolimatta aivan ala-arvoinen ääni stereoiden kautta toistettunakin.

Laitteen käyttöönotto on helppoa, johdot vain kiinni, syöttää wlanin salasanan ja oman Apple ID:nsä ja homma rokkaa. Toki kannattaa asentaa uusimmat päivitykset ja käydä asetukset läpi jotta saa ne haluamakseen. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys muissakin nykyajan laitteissa. Jos haluaa kuunnella tai katsella omaa iTunes-kirjastoaan, pitää käydä laittamassa kotijako päälle koneen puolelta. Macin omistajat voivat myös selata valokuvakirjastojaan Apple TV:llä joka on ainakin minusta mainio ominaisuus. Onnistuvathan nämä toki muillakin laitteilla, mutta tuskin näin helposti ilman turhaa nörtteilyä.

Apple TV:n käyttöliittymä on yksinkertainen, sekä hyvässä että pahassa. Turhia säätöjä ei liieämmälti ole eivätkä kaikki niitä kaipaakaan. Tämä tekee käytöstä suoraviivaista mutta joskus menee sormi suuhun kun toiminnolle ei ole omaa nappulaa ja se on sijoitettu ei niin loogisesti. Ei niin looginen sijoittelu vaivaa kylläkin myös Xbox 360-konsolianikin vaikka nappuloita ja vaihtoehtoja on huomattavasti enemmän käytössä. Itseäni nyppii kuitenkin eniten että letterbox-kuvaa ei saa 1080p-televisiossani zoomattua koko ruudulle vaan ylä- ja alareunaan jäävät mustat palkit. Toki monien mielestä zoomaaminen olisi elokuvan raiskaamista, mutta kyllä ne on yleensä kuvattu siten että mitään tärkeää ei jää pois. Onhan niitä leffoja katseltu 4:3 kuvasuhteellakin. Kannattaa myös huomioida että laitteessa on vain digitaaliset äänilähdöt eikä äänenvoimakkuutta voi säätää Apple TV:n kapulalla. Sanotaan myös että Steve Jobs vihasi AppleTV:n nykyistä käyttöliittymää ja huhutaan myös että laite avattaisiin pian ohjelmistokehittäjille muiden iOS-laitteiden tapaan.

iTunes ja leffat

Ehkä parasta laitteessa on elokuvien vuokraaminen iTunesista. Hd-tarkkuudella elokuvia katselee mielellään ja 10 megan nettiyhteydellä ja N-sarjan wlanilla ei pitäisi tulla ongelmia. Olen nyt katsellut 3 hd-leffaa, kahdessa niistä tuli kerran pieni muutaman sekunnin katkos ja yksi toistui virheettömästi. Kyllä se ainakin maikkarin mainoskatkot voittaa mennen tullen. Jos nettiyhteys hidastelee, Apple TV ei anna aloittaa katselua ennen kuin elokuvaa on riittävästi bufferissa. Varsinaista kovalevyähän laitteessa ei ole minne voisi leffoja talletella pidemmäksi aikaa.

Valitettavasti suomen leffatarjonta on kaukana Yhdysvaltojen ja vaikka Englannin tarjonnasta, myös Hulu ja Netflix loistavat meillä poissaolollaan, tosin jälkimmäisen tulosta suomeen on nyt huhuiltu mediassa. Hankkimalla ulkomaalaisen iTunesin lahjakortin voi Applea huijata, ainakin hetkeksi. Monissa palveluissa on myös maaestot mutta kikkailemalla niistäkin selviää.

Oman dvd-kokoemansa voi myöskin pakata kovalevylle ja katsella Apple TV:n kautta mikäli ne ovat iTunes-kirjastossa ja oikeassa muodossa. Rippaus onnistuu kätevästi HandBrakella ja siinä on valmiina asetukset Apple TV:lle optimoitujen videoiden pakkaamiseen.

Tietokoneen iTunes osaa myös siirtää videota Apple TV:hen vanhemmallakin koneella mutta silloin pätevät iTunesin normaalit tiedostomuotorajoitukset ja leffatkin vuokraa mukavammin itse Apple TV:llä.

Jailbreikkaaminen

Tällä hetkellä Apple TV:hen ei voi asentaa mitään sovelluksia vaan pitää tyytyä siihen mitä Apple on meidän hyväksemme päättänyt. Toki laitteen voi "jailbreikata" eli laitteen ohjelmisto murretaan siten että siinä voidaan ajaa muitakin sovelluksia ja asetuksia pääsee sorkkimaan vähän paremmin. Jailbreikkaaminen ei ole erityisen vaikeaa tai vaarallista mutta pientä nörtin vikaa on hyvä olla. Ja itse en ainakaan taida hommaan ryhtyä, hyödyt ovat sen verran marginaaliset, sopivia ohjelmia kun ei ole kovin paljoa. Eniten jailbreikkaaminen hyödyttänee piratoidun tai muuten vain ei-iTunes-yhteensopivan leffa- ja musiikkikokoelman omistajia.

Tulevaisuus

Tällä hetkellä laitteen potentiaali makaa aika pitkälti hyödyntämättömänä. Netflixin tulo kuitenkin korjaisi tilannetta reilusti. Apple TV:n avaaminen toisi varmasti Voddlerin ja Headwebbin nopeasti alustalle mutta suomen onnetonta sisällöntarjontaa se ei valitettavasti korjaa kokonaisuudessaan, vaikka monesta palvelusta löytäisi varmemmin mieluisaa katseltavaa. Leffayhtiöt tekevät väkisin myös meidän maksuhaluistenkin elämästä hankalaa. 

Hyvää

  • Pieni koko ja tyylikäs ulkoasu
  • Äänetön
  • Helppo käyttää kaukosäätimellä tai Remote-sovelluksella
  • Optinen lähtö äänelle
  • YouTube ja Vimeo
  • Langaton äänen siirto
  • Airplay-peilaus uusien macien ja iLaitteiden omistajille

Huonoa

  • Rajoitetut mahdollisuudet
  • iTunesin huono leffatarjonta suomessa ja Hulun puute, Netflix toimii nykyään (syksy 2012 eteenpäin)
  • Joillekin analoginen äänilähtö voisi olla tarpeen

iTunes vs. Xbox 360:n Zune

Yhdessä vaiheessa en ollut kiinnostunut Apple TV:stä koska vuokrasin leffani Xboxin kautta. Microsoftin asiakaspalvelu osoittautui kuitenkin niin onnettomaksi (= suorastaan vittuilevan huonoksi, harvemmin sitä asiakaspalvelussa yritetään valehdella päin naamaa) ongelmatapauksissa että päätin luopua koko touhusta ja ostaa kostoksi Apple TV:n. Apple TV:llä leffojen vuokraaminen on myös paljon helpompaa ja suoraviivaisempaa, Xboxin käyttöliittymä on paikoin melko sekava. Microsoft pakottaa myöskin ostamaan leffat myymillän Xbox Live -pisteillä joiden tarkoitus on hämärtää todelliset hinnat kuluttajilta. 

tiistai 7. elokuuta 2012

Uusi villesdesign, uusi blogi

Palveluntarjoajan haluttomuuden (Suncomet) palvella takia villesdesign.fi on toistaiseksi jäissä. Ja toisaalta WordPressin ylläpito alkoikin jo kyllästyttää joten aloitellaan uutta touhua bloggerissa.

Tarkoitus olisi myös vähän kehittää blogia ja sen sisältöä. Muutamia suosittuja aiheita käsittelen varmaan vielä uudemman kerran jos vastaavaa suomenkielistä sisältöä ei muualta löydy. Ja kun kesälomakin on lusittu niin on hyvä taas kasailla ajatuksiaan ja pohdiskella asioita uusiksi.

Xbox 360:lle halpa wlan

Vanhemman mallisissa Xbox 360:ssä ei tunnetusti ole wlania vakiona ja Microsoftin palikka maksaa käytettynäkin maltaita. Löytyykö sille edullista korvaajaa? Kyllä, Tenda W150M lupaa hoitaa homman.

Alunperin toimitin nettiyhteyden boksille Applen Airport Expressillä mutta AppleTV:n hankkimisen jälkeen halusin siitä eroon viemästä yhtä töpselipaikkaa. APE oli myös aina päällä joten se söi turhaan sähköä ellen rytkinyt koko jatkojohtoa irti seinästä.

Parempaa vaihtoehtoa saikin sitten hetken etsiskellä, mutta sitten tärppäsi, eikä hintakaan ole paha. Tenda W150M on pieni kannettava wlan-reititin joka venyy moneen tarpeeseen, se voi joko luoda oman verkon tai liittyä olemassaolevaan. Virtansa se saa tarvittaessa usb-portista, eli se ei ole turhaan päällä mikäli Xbox on sammutettuna.Toisin kuin muutama muu vaihtoehto, on Tendassa N-sarjan wlan joka lienee tarpeen mikäli striimailee hd-leffoja Zunella. Jimmssillä näkyi olevan kaupan myös 3G-modeemin kanssa toimiva malli, mutta en katsonut tarpeelliseksi maksaa enempää kyseisestä ominaisuudesta. Omani  tilasin brittien amatsoonista. Hintaa kuluineen tuli noin 30 euroa kotiovelle (tai tässä tapauksessa työpaikalle) toimitettuna.

Laitteen asennusta ei kehuttu helpoksi mutta on ne vehkeet ennenkin saatu jollain ilveellä toimimaan. Laittelen lisää kokemuksia kun kapistus saapuu.

Tenda W150M