maanantai 20. elokuuta 2012

Vinyyliä

Pääsin vihdoin eroon isosta, rumasta ja nykyään turhasta työpöydästäni. Se sai tehdä tilaa  levysoittimelleni sekä pienemmälle pöydälle.

Kun televisio tuli taloon, jouduin väliaikaisesti luopumaan levysoittimestani tilaongelmien vuoksi. Skannerit, piirtopöydät ja lisänäytöt ovat kadonneet työpöydältäni ja se täyttyi liian usein erilaisista romuista joten päätin tehdä muutoksia kalustukseen. On mukava soitella välillä ihan oikeita levyjä, alusta loppuun välillä puolta kääntäen. Vinyylilevyjen kansitaide on myöskin ihan eri lailla inspiroivaa.

On mielenkiintoista kuulla miten Genelecin 6010A:t ja Sanyon Plus C55 -esivahvistin ja Dualin CS505-3 Gradon Black -rasialla pelaavat yhteen. Hifiä harrastava ystäväni totesi aikoinaan että yhdistelmä todennäköisesti kuulostaa helkutin hyvältä tai sitten aivan karmealta. Toivottavasti ei ainakaan jälkimmäiseltä. Tein myös havainnon että uusien Dualien hinnat ovat karanneet pilviin. Oman soittimeni uudistettu versio, 505-4 näyttää maksavan nykyään 900 euroa kun jokunen vuosi sitä sai vielä alle viiden sadan. Itse ostin soittimeni aikoinaan muistaakseni tuhannella markalla senaikaiselta työkaveriltani. vuonna 2001 kun levysoittimet eivät olleet enää/vielä cool. Pähkinäpuisine viimeistelyineen se ei liene yhtä trendikäs kuin vaikka uudet Projectit mutta minusta se on ajattomalla tavalla tyylikäs.

Sanyo C55 Plus ennen kun tv-taso tuli taloon 
Dual CS505-3 vanhassa hyllyssä Pioneer A616 Mk II:n ja Q Acousticsien kanssa.


Ja kun soitin saapuu takaisin kotiin, pitää varmaan hommata myös lisää levyjä vaikka onhan noita jokunen kymmenen jo valmiina. Vinyylilevyn kuuntelu on omanlaisensa rituaali vaikka cd:n kuuntelukin alkaa jo tuntua nostalgiselta. Ensin levy poistetaan kotelostaan ja asetellaan soittimeen. Dualissa soitin käynnistetään nostamalla äänivarsi tueltaan. Itselläni on myös tapana harjata pölyt ja röhnät pois hiilikuituharjalla. Sen jälkeen lasketaan äänivarsi alas ja kuuluu se kuuluisa rapsahdus joka on päätynyt monelle digitaalisellekin äänitteelle. Sitten nautitaan.

Täytyy myöntää että nykyään, varsinkin Spotifyn jälkeen, musiikista tulee helposti äänitapettia, soittolista tai Artist Radio vain soi ja soi eikä siihen keskity sen enempää. Vinyylilevy lähes pakottaa ihmisen keskittymään musiikkiin. Joskus oli tapana laittaa joku tietty levy soimaan alusta loppuun mutta sekin on viime aikoina jäänyt. Mutta jos nyt sitten saisi pyhitettyä joka viikko pienen hetken analogiselle musiikille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommentti tai kysymys.