lauantai 22. syyskuuta 2012

Borderlands 2 ensipuraisu

Suositin Borderlandsin jatko-osa saapui vihdoin kauppoihin. Itse otin sen hieman sekavin tuntein vastaan, toisaalta onhan tässä viime aikoina ollut trendinä tarjoilla pettymyksiä.

Ennakkotilasin oman pelini ja päätin sitten vielä ottaa Deluxe Vault Hunters Collectors Editionin koska siinä tuli muun rojun lisäksi Marcus Kinkaid -bobble head. Ja tietysti kaikenlaista ladattavaa sisältöä eli DLC:tä (downloadable content), taas sai syöttää kolme pitkää koodia, ehkä se näppis olisi sittenkin ollut hyvä hankinta...



Boksi oli hieno ja samaten alkudemo, tällä kertaa musiikista vastaa The Heavy asiallisella raidallaan. Itse pelin alku ei ollut ollenkaan niin vaikuttava kuin ykkösessä. Jotenkin kaikki tapahtuu liian nopeasti. Aseita ja panoksia löytyy riittämiin. Toisaalta vihollisiakin pukkaa melkoisesti ja ne perhanat ovat entistä notkealiikkeisempiä. Jos ykkösen henkilöt olivat ohuita, niin ainakin alussa kakkosessa ei tule vastaan oikeastaan yhtään kiinnostavaa tapausta. Kaikki huiskitaan nopeasti läpi, ehkä nykyinen adhd-sukupolvi ei kestä liian hidastempoista toimintaa, ei Twin Peaksistakaan varmaan enää tulisi hittisarjaa. Katsoin aikoinaan Paon ekan jakson ja se oli minusta kamalaa kakkendaalia, liikaa kaikkea liian nopeasti.

Ykkösosan jouheva ohjaus on kuitenkin tallella ja kontrollit paikallaan. Vaan vaikeustaso on jotenkin pielessä, kuolemia tulee ihan liian paljon verrattuna ykköseen vaikka esim. hahmojen erikoiskyvyt latautuvat paljon nopeammin. Toki taisteleminen on edelleenkin nautinnollista kun pääsee vauhtiin.

Ykkösen parhaita puolia oli mainio äänipuoli. Aseet jytisivät kunnolla ja hahmot heittivät hyvää läppää. Kakkosen konetuliaseiden soundi on jotenkin vaisu ja pelaajahahmoilta ei irtoa enää kunnon läppää. Ja pelaamani kommandon äänikin on jotenkin mitäänsanomaton. Sivuhahmoilta tulee taas juttua liiankin paljon, ei ehdi eikä jaksa kuunnella. Musiikki on edelleenkin hyvää mutta ykkösosan eeppisyydestä jää jotain uupumaan.

Borderlands oli aikoinaan tavallaan tuore tekele vaikka se lainasikin häpeilemättä sieltä sun täältä, Fallouttia ja Mad Maxia muun muassa, kuitenkin luoden oman uniikin ilmapiirinsä joka yhdistyi loistavaan pelattavuuteen. Odontinko ehkä liikoja, ehkä Borderlands ykkönen oli jo sitä itseään parhaimmillaan. Kaipaan kyllä sitä että pikkuhiljaa kehitellään ja päästään jyvälle. Grafiikat eivät ole myöskään kehittyneet, tosin rautakin on Xbox 360:ssäni samaa edelleenkin. Vanhaa mutta toimivaa. Toisaalta jos vertaa Mass Effect -trilogian osia keskenään niin kehitystä on tapahtunut osien välissä. Mutta kuitenkin ensimmäinen Borderlands näytti ihan riittävän hyvältä, pelihän se vain on.

En silti vielä lähde tuomitsemaan, pitää vähän pelailla lisää. Mutta samaa intoa ei ole kuin esimerkiksi Mass Effect kolmosta pelatessa, toki jäin odottelemaan uutta loppua ja nytkin olen pelaillut säästellen ja nautiskellen. Se on kuin hyvä konjakki jota nautitaan lasillinen vain harvoin ja hyvästä syystä. Itse en ole sitä sorttia että pelaisin saman pelin moneen kertaan. Borderlands ykkösen tahkosimme kyllä pari kierrosta läpi senaikaisen kämppikseni kanssa mutta ihan vaan rymistelyn nautinnosta. Ei se juoni koskaan niin häävi ollut, mutta kakkonen ei tunnu saavaansa mukaansa senkään vertaa. Varsinkaan kun rynkky ei rytise entiseen malliin. Peli on kuitenkin saanut hyviä arvosteluja joten toivottavasti se lunastaa lupauksensa minunkin kohdallani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommentti tai kysymys.