tiistai 19. maaliskuuta 2013

Koko talvi tennareilla

En ole koskaan ollut mikään talvikenkien suurin fani mutta tämän talven olen hiippaillut kokonaisuudessaan tennareilla. Kertaakaan kaatumatta.

Moni on kauhistellut asiaa mutta itse olen sitä mieltä että ohutpohjainen jalkine on liukkailla talvikeleillä parempi kuin kankea ja tunnoton talvimono. Ainakin jos yhtään tunnustelee mihin kavionsa lykkää. Ja siinähän se jutun juju onkin. Tennari tarjoaa hyvän tuntuman alustaan ja herkkäjalkainen tietää heti mitä pohjan alla on, soraa, liukasta jäätä vaiko kenties pehmeää lunta. Toki se vaatii jaloilta tietynlaista herkkyyttä, mutta sitä olen oppinut Tai Chi:ssä. Tai Chissä oppii tuntemaan paremmin oman kehonsa liikkeet sekä siirtämään painoaan halutulla tavalla.

Ohut pohja pitää pystyssä.

Tennarit eivät kuitenkaan sovi kaikille talvikäytössä, itse omaan hyvän ääreisverenkierron enkä olekaan varsinaisesti kärsinyt tänä talvena jalkojen palelusta laisinkaan. Jonkun varpaat sinertyvät taas jo pelkästä ajatuksesta. Matala jalkine ei ole myöskään kovin hyvä paksussa lumessa tai loskassa, mutta kyllä niistäkin on selvitty. Pitää vain hieman katsella reittiään paremmin.

Jos kuulut siihen siihen ihmisryhmään joka pyllähtelee persauksilleen talvikelillä tämän tästäkin, suosittelen pientä pohdintaa. Voisiko asiaa auttaa notkeapohjaisemmilla jalkineilla, mikäli pohja on ohut, sitä voi kompensoida eristävillä lämpöpohjallisilla. Kannattaa myös keskittyä omaan askeltamiseen eikä tasapainoharjoitusten tekeminen ole pahitteeksi kellekään. Nuorempana keho kyllä kestää kolhuja, mutta kun ikää alkaa kertyä niin hyväksi harjoiteltu tasapaino saattaa osoittautua kullanarvoiseksi.

Useimmat kuitenkin valitsevat talvikenkänsä lähinnä sen perusteella että ne myydään talvikengän nimellä. Hiostavan teddyvuoren voisi usein korvata paksummilla ja lämpimillä sukilla. Hyvä sukka on muutenkin kaiken a ja o jos kävelee paljon. Karkea talvikengän pohja on myöskin siitä ärsyttävä että se kerää itseensä kiviä ja lunta. Amerikkalaiseen viidakkomaihariin kehitetty pohja voisi toimia Suomen talvessa paremmin, sen kantavana ideana on ollut että pohjan kuviot ovat niin isot että muta lähtee helposti pois.

Viidakkomaiharin pohja voisi sopia suomen talveen.
Siinä olisikin jollekin tuotekehityksen (ja taitavan markkinoinnin) paikka että kehittäisi notkean ja kevyen varsikengän meille ketteräjalkaisille jotka emme halua hautoa jalkojamme karvavuoren sisällä. Pohjassa voisi ottaa vähän mallia viidakkomaiharista, toisaalta jo hyvin valittu materiaali tuo lisää pitoa, halpa muovipohja on talvella liukas, kunnon kumi taas pitää paremmin.

Ja mitä tähän talveen tulee ni voisi jo pikkuhiljaa loppua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommentti tai kysymys.