sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

On kaikki niinkuin ennenkin

Tukholman hipsterit pukeutuvat pilottitakkeihin. Omasta vaatekaapista löytyy taas flanellipaita. Onko 90-luku tullut (taas?) takaisin?

Ysärimusaa on soitettu baareissa jo pidemmän aikaa. Omassa kaveripiirissä ysärimusa teki pienen comebackin aikoinaan jo yli 10 vuotta sitten. Kotibileissä soitettiin DJ Boboa, meno yltyi siihen pisteeseen että piti vaihtaa levyä. Nyt katukuvassa vilisee ruutupaitoja, farkkupaitoja ja Fljällravenin Kånken -reppuja (itselläni oli kyllä vain halpa kopio, Partiovarusteen Tunturisusi-reppu). Ja nyt tulevat pilottitakit. "Ennen mua pelotti, mut nyt mulla on pilotti." Onko Suzuki PV uusi Jopo?

Ja mitäköhän muuta sitten vielä? Napapaidat kuulemma tekevät myös paluuta, tänä keväänä olen keleistä huolimatta bongannut jo muutamat. Monia naispuolisia ihmisiä ajatus kauhistuttaa (vaikka eihän niitä kenenkään ole pakko pitää?), mutta toisaalta fitness-urheilu ja muu ruumiinkulttuuri on on myöskin suosittua nykyään niin kai niitä joku kehtaa pitää. Tulevatkohan myös pvc-housut takaisin muotiin?

Ihan kaikki ysäri ei kuitenkaan ole palannut, flanellipaidoista huolimatta grunge ei ole tehnyt paluuta. Vaikka taloudelliset ajat eivät nytkään ole häävit, 90-luvun itsetuhoisuus ja synkkyys loistaa poissaolollaan. Itse kuuntelen kyllä vielä aina silloin tällöin mm. Nirvanaa, Pearl Jamia, Stiltskiniä, Therapy?ä ja jopa tuoreempaa postgrungea (josta kukaan ei ainakaan kehtaa pitävänsä).

Ja nyt olen tosiaan hankkinut edellä mainitun flanellipaidankin. Farkkupaitaa en taida, enkä enää tule kampaamaan tukkaani keskijakaukselle (olikohan se edes koskaan muotia, se oli vain tapana meillä päin). Omalla kohdalla kierros on nyt kuitenkin tavallaan täysi, Karjalaise Jiikin on lopettanut Lännen Jukka -hölmöilyt ja on kaikki niinkuin ennenkin. Mennään Turkkuseen ja kaadetaan viinaa kurkkuseen. Cd-levytkin tuntuvat jo nostalgisilta.







1 kommentti:

  1. Joo, ysäri on todellakin tulossa takaisin.
    Muodissa sen huomaa ekaksi karmeista printtihousuista, joita on joka katalogi pullollaan(vaikka minä olen kyllä ensimmäisenä ostamassa miesten printtihousuja jos sellaisia tulee, rakastanhan salihousujakin yli kaiken).

    Viime aikoina on tullut kuunneltua paljon 90- luvun alun hieman aggressiivisempaa tukkaheviä (eli tukkaheviä, jota tehtiin juuri ennen grungen lyhyttä valtakautta)ja 90- luvun räppiä(?!). Ehkä tuosta rapin kuuntelusta saa omalla kohdallani syyttää Ruudolfin nykyistä fiilistelyä ja Karri Koiran 90- luvulta haiskahtavaa musaa, joista diggaan kanssa täysillä.

    Olihan se 90-luku puoliväliin asti hienoa aikaa. Leffoissa oli vielä tuulahdus 80- luvusta,musakin oli hyvää. Itselle Nirvana ei ole ikinä kolahtanut, olen enemmänkin Alice In Chains- miehiä.

    Olen myös huomannut, että joka hemmetin paikassa soi nykyään vanha eurodance. Mikäs siinä, hienoa musaahan se on, pienissä määrin.

    VastaaPoista

Jätä toki kommentti tai kysymys.