perjantai 26. huhtikuuta 2013

Wlan-ongelmia

Langaton netti eli wlan on mukava silloin kun se toimii. Ongelmien ilmetessä niiden paikantaminen voi kuitenkin olla hankalaa. Ympäristössä voi olla häiriötekijöitä. Usein ongelman aiheuttaja on itse laitteistossa vaikka mitään selkeää vikaa ei löytyisikään.

Minulla oli aikoinaan paljon ongelmia netin kanssa, mutta kun vaihdoin Soneran Saunalahteen ja Telewellin TP-Linkkiin ne katosivat kuin taikaiskusta. Telewell oli vieläpä Soneran toimittama laite ja liittymäkauppiaan mukaan juuri oikeanlainen ADSL2+ -modeemi. Sen kanssa oli kuitenkin täysin mahdotonta päästä luvattuun 24 megan nopeuteen (muistaakseni Sonera muuttikin myöhemmin nopeuden markkinoinnissaan 20 megaiseksi, viranomaisten kehotuksesta todennäköisesti). Hyvänä päivänä se antoi 8 megaa, joskus harvoin lähemmäs 10 vaikka laitoin sen jatkeeksi nopeamman N-sarjan wlan-reitittimen. Saunalahti ja TP-Link yhdistelmällä pääsin taas lähes aina hyvin lähelle liittymän maksiminopeutta (10 megaa). Mittauksissa käytin Speedtest.nettiä. Telewellillä ei herunut parempia nopeuksia vaikka kokeeksi kytkinkin koneen piuhalla siihen.

Vaihdoin TP-Linkkiin ollessani vielä Soneran asiakas ja se antoi nopeudeksi keskimäärin 15 megaa eli selvästi enemmän kuin "juuri oikeanlainen laite". Ja kuten kaikki tiedämme, palvelun pitää vastata markkinoinnissa annettua kuvaa. Mikäli palvelu markkinoidaan 24 megaisena, niin sen pitäisi suurimman osan aikaa toimia ainakin lähes nimellisnopeudella. Nettiliittymä on tuote siinä missä muutkin, lainsäädännössä ei ole niille mitään erillisvapauksia markkinoinnin suhteen. Saunalahden yhteys sitten taas vastasikin jo hyvin markkinoinnissa annettuja lupauksia. Siitä ei sitten olekaan ollut mitään pahaa sanottavaa.

TP-Link toimi pari vuotta mainiosti mutta viime aikoina alkoi ensin Airplay-toisto pätkiä turhan usein ja huomasin että netin käyttö pykii samaan aikaan. Aloin mittailla Verkkotyökalulla latenssia eli pingiä. Käytännössä se tarkoittaa sitä että lähetetään haluttuun osoitteeseen pieni datapaketti joka palautetaan lähettäjälle. Tähän kulunut aika mitataan. Normaalisti toimiessaan latenssi läppäristä reitittimeen on ollut reilusti alle 10 millisekuntia. Netin pätkiessä se kuitenkin venyi useisiin kymmeniin tai jopa satoihin. Tätä alkoi tapahtua aina vain useammin.

Saattoi siis olettaa että langattomassa verkossani olisi jotain vialla. Kerrostaloasumisessa on se huono puoli että naapurustossa voi olla lukuisia langattomia verkkoja. Ja niin on täälläkin. Jos samalla kanavalla on useita verkkoja, voi tulla ongelmia. Kanavan vaihtelu ei kuitenkaan tuonut parannusta yhteyksiin.

Netti on pullollaan erilaisia ohjeita miten optimoida langatonta toistoa. Toimivassa ympäristössä verkon asetuksiin ei kuitenkaan tarvitse koskea. Nyt vaan ei enää oltu toimivassa ympäristössä. Yhteistä näille ohjeille oli se että kaikissa annettiin vähän erilaisia suosituksia ja ohjeita käytetyistä arvoista. Oikeat ratkaisut tuntuvat myös olevan laitekohtaisia. Joissakin laitteissa auttaa kun ottaa jonkun tietyn ominaisuuden pois päältä, toisessa sama ominaisuus parantaa verkon luotettavuutta.

Oli merkki sitten mikä tahansa, yleensä jollakin on siitä aina jotain pahaa sanottavaa. Moni tuntui kuitenkin olevan sitä mieltä että edulliset kuluttajalaitteet eivät ole yleisesti kovin pitkäikäisiä. Omat havaintoni tukevat tätä. Monille modeemi tai reititin on pakollinen hankinta ja sitä ei mietitä sen enempää kuin on pakko. Jos laite hajoaa niin ostetaan uusi. Ikävämpi tilanne on jos laite alkaa pikkuhiljaa kenkkuilla, silloin voi olla vaikea havaita vian alkulähdettä. Resetointi auttaa mutta vain hetkeksi.

Jossakin lehtijutussa syyteltiin aikoinaan operaattoreita siitä että ne syyttävät käyttäjien laitteita omista ongelmistaan. Itselleni ei taas Soneran asiakaspalvelusta edes vihjattu että ongelma voisi olla laitteessa, varsinkaan heidän toimittamassaan. Olin myös käynyt testaamassa laitteen Sonera-pisteessä (silloin kun täällä vielä sellainen ihme täällä oli, ei mitään rupista Sonera-kauppaa josta ei saa palvelua). Laite todettiin toimivaksi. Ja toimihan se, tosin melko kehnosti.

Nyt kun ongelmia alkoi taas ilmetä, olisin varmaan hankkinut heti uuden laitteen ellei läppärin hankinta olisi syönyt rahojani. Ruuhkaisessa ympäristössä paremmin toimiva Dual Band -reitittimen (toimii sekä perinteisellä 2,4 GHz taajuudella että vähemmän ruuhkaisella 5 GHz -taajuudella).

On toki silti järkevää aina kartoittaa ympäristössä olevat verkot ja mahdolliset häirön aiheuttajat. Apuna käytin Applen omaa Verkkotyökalua joka on jokaisessa koneessa valmiina, 89 sentin hintaista Wifi Scanneria ja iPhonen iNet -sovellusta. Mountain Lionin oma diagnostiikkatyökalu on myöskin hyvä. Windows-käyttäjille löytyy esimerkiksi inSSIDer.

Yleisen tutkailun ja reitittimen resetoinnin tehdastilaan jälkeen kävi nopeasti selväksi että on taas aika kaivaa kuvetta jos ei halua hakata päätään seinään. Työpaikallani langaton verkko on toteutettu Applen laittein ja se on toiminut erinomaisen luotettavasti vaikka osa pöytäkoneistakin on kytketty siihen kaapelihelvetin vähentämiseksi. Tosin yksi tukiasema antautui vähän aikaa sitten mutta sitä mallia ei ole edes valmistettu yli 5 vuoteen. En myöskään ollut enää kiinnostunut haaskaamaan asiaan enempää aikaa asian tutkiskeluun. Verkkooni kytkeytyvistä laitteista on myös suurin osa Applea joten voisi olettaa niiden toimivan hyvin saman merkkisen reitittimen kanssa. Tosin kaverillani oli aikoinaan ongelma että Buffalon wlan-reititin toimi huonoiten samassa paketissa tulleen usb-wlan-sovittimen kanssa.

Kävin siis kotimatkalla hakemassa Gigantista Airport Expressin eli Applen pienemmän wlan-reitittimen. Hintaa sillä oli 90 euroa mutta josko odotettu elinikä olisi pidempi kuin TP-Linkissä tai Telehellissä. TP-Link tosin hoitelee edelleenkin modeemin virkaa, mutta laitan varmaan sen tilalle Elisan Kotiboksin jota en ole koskaan edes ottanut muoveista pois. Jos vain löydän sen jostakin jemma-nimisestä paikasta.

Airport Express eroaa perinteisistä reitittimistä ja tukiasemista kahdella tavalla. Sen hallintaan käytetään Applen omaa sovellusta (myöskin koneissa vakiona, Windowsille joutuu lataamaan erikseen) ja siinä on ulostulo äänelle. Samassa reiässä voi käyttää aktiivikaiuttimia tai jos haluaa hifistellä niin sieltä saa ulos äänen ulos myös optisena. Airplay-toisto toimii myös Windowsin iTunesista tai mistä tahansa ohjelmasta erillisellä Airfoil-sovelluksella.

Erillisen sovelluksen ansiosta laitteen käyttöönotto on erinomaisen helppoa. Pitää vain kytkeä laite kiinni, liittyä sen luomaan verkkoon ja avata sovellus. Ostin perjantain kunniaksi vähän enemmän asennusolutta, mutta sitä ei ollut kulunut kuin reilu puoli tölkkiä kun olin jo päivittänyt kapistuksen, luonut langattoman vierasverkon ja omat verkkonsa 2.4 ja 5 gigaherzin taajuuksille sekä suojannut laitteen salasanalla. Samaan puhtiin lisäsin vielä laitteelle kiinteän ip-osoitteen modeemin päästä.

TP-Linkillä laitteen päivitys ei ollut ollenkaan yhtä helppoa. Ensin piti etsiä valmistajan kotisivulta oikea päivityspaketti, ladata se omalle koneelle, purkaa zip-paketti ja sitten kokeilemaan että millä selaimella päivitys ehkä sattuisi onnistumaan (Safarilla se onnistui, Chromella ei).

Tyhmempikin tajuaa että ollaanko sinne internettiin yhteydessä vai ei.

Pikaisen kokeilun perusteella laitteiston päivitys auttoi. 5 gigaherzin verkossa latenssi putosi vielä pari millisekuntia alemmas kuin mitä vanhalla laitteistolla parhaina hetkinään. Airplay-toiston luotettavuus jää nähtäväksi, toistaiseksi se on toiminut hyvin. TP-Linkin alkaessa kiukutella laitteiden löytyminenkin teki jo tiukkaa. Latausnopeus tuskin nousee yli nimellisnopeuden mutta katkokset vaikuttaisivat hävinneen, vanhalla laitteella niitä tuli viime aikoina todella tiuhaan.

Ja mitä tästä opimme? Mikään ei ole ikuista, varsinkaan kuluttajatason verkkotuotteet. Jos ja kun ongelmia tulee niin kannattaa pyrkiä saamaan lainaksi joku eri laite kokeilua varten. Signaalin voimakkuus on huono mittari, TP-Linkillä sain läppärille täydet kentät vaikka pudotin lähetystehon 60 prosenttiin. Ja kun kalustoa menee vaihtoon niin se halvin ei ehkä olekaan hyvä vaihtoehto. Netti on pullollaan erilaisia testejä joista on apua valinnassa. Laitteistojen ominaisuuksissa on myös eroja, kannattaa käyttää hetki aikaa valintaan.

edit:
Verkkoasetuksissa kannattaa käydä raahaamassa 5 GHz verkko ylimmäiseksi ja vaikka poistaa 2.4 GHz verkko listalta kokonaan, mac tykkää mennä muuten siihen verkkoon missä on parempi signaali.

Ja lisähuomiona sen verran että Airplay-toiston viive on kadonnut lähes olemattomiin, enää ei tule havaittavaa katkosta biisiä vaihtaessa.

Laita 5 GHz verkko ylimmäiseksi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommentti tai kysymys.