torstai 18. huhtikuuta 2013

Yhdistykselle kotisivut

Työn puolesta tuli selailtua vähän enemmän erilaisia yhdistysten kotisivuja. Jotkut niistä olivat hyviä, monet ei niin hyviä ja iso kasa ala-arvoisia. Onneksi asian voi korjata.

Yhdistyksillä ei ole yleensä varaa maksaa nettisivuista, joten kovin hyviä tuloksiakaan ei välttämättä kannata odottaa. Hyvän verkkopalvelun voi saada satasella tai jopa lähes ilmaiseksi jos tekee itse. Usein kuitenkin nettisivun tekee joku innokas tuttu. Nettisivun voi kyllä tehdä jos osaa html:ää ja tehdä waretetulla Photoshopilla Bewel embossin mutta on eri asia tehdä hyvä nettisivu. Monissa sivuissa oli pahoja puutteita jo perusnavigoinnissa ja halutun tiedon löytäminen oli hankalaa.

Yleinen virhe on myöskin käyttää sellaisia ilmaisia palveluita jotka kiusaavat kävijää erilaisilla mainoksilla. Näiden palvelujen tekninen tasokaan ei yleensä ole päätä huimaava. Tai ehkä se oli joskus parempi mutta aika on ajanut niistä ohi. Sen lisäksi iso osa netin käytöstä tapahtuu nykyään älypuhelimilla ja tableteilla joka sekin asettaa sivuille uudenlaisia vaatimuksia.

Jonkun verran näin myös Joomlaa, WordPressiä ja jopa Drupalia. Näissä on se ongelma että ne vaativat teknistä ylläpitoa. Vanhat versiot ovat haavoittuvaisia ja aukkoja käytetään myös hyväksi. Ja esimerkiksi vanhan Joomlan käyttöliittymä ei ole kovin käyttäjäystävällinen joten sisällön päivittäminen jää helposti vain sivun tekijän harteille. Tai sitten kokonaan tekemättä.

Valitettavan monet sivut olivat myös kesken, olleet sitä jo vuosikausia.


Sitten koittaa taas tilanne että pitäisi tehdä nettisivut uudestaan tai sellaisia ei ole vielä lainkaan. Moni ehkä vieläkin ajattelee että opettelenpa tässä iltapuhteena (tai kansalaisopistossa) html:ää ja koodailen komean sivuston. Nykyään se ei ole kovin hyvä idea, sivuston tekeminen alusta alkaen on ammattilaisten hommaa. Ainakin jos siitä haluaa hyvän. Mutta ei hätää, vaihtoehtoja on.

Facebook-sivu

Jos Facebook on tuttu, helpointa lienee tehdä sinne sivu. Ei siis ryhmää, eikä varsinkaan käyttäjää vaan sivu. Se on kuin nettisivu Facebookin sisällä, mutta se näkyy myös niille jotka eivät käytä Facebookkia, sekä löytyy hakukoneilla.

Facebook-sivulla voi olla useampi ylläpitäjä, sinne on helppo lisätä yhdistyksen tiedot ja kuvia. Jos taidot riittävät niin paljon muutakin. Sivulla on myös hyvä julkaista uutisia ja luoda tapahtumia jonne voi kutsua ihmisiä.

Mikäli haluaa oman verkkotunnuksen, voi hankkia sellaisen ja ohjata sen Facebook-sivulle.

Facebook-sivu on aina teknisesti ajan tasalla ja se on suunniteltu toimimaan erilaisissa laitteissa, siitä pitää huolen iso joukko kovapalkkaisia ammattilaisia.

Blogger

Aikaisemmassa linkissäni suositeltiin käyttämään WordPress.comia, mutta oma suositukseni on Googlen Blogger. Bloggerissakin on kyllä teemat sivun ulkoasua varten, mutta niitä pystyy itse helposti muokkaamaan jolloin sivusta saa paremmin yhdistystä kuvaavat. Bloggerin käyttöliittymä on myös selkeä ja helppokäyttöinen. Tämäkin sivusto on tehty Bloggerilla.

Bloggeriin saa valmiina sosiaalisen median jakonappulat ja paljon muita toimintoja. Ja mikäli ne eivät riitä, voi sivustoon upottaa haluamaansa koodia. Itse esimerkiksi vaihdoin jakonappulat mieluisampiin. Osaavissa käsissä Blogger venyy yllättävän pitkälle mutta vakio-ominaisuuksillakin pärjää jo mukavasti.

Alunperin pidin Bloggerin suurimpana puutteena sitä että blogisyöte on aina etusivuna. Tämänkin saa muutettua Bloggerin sisäisillä sisällönohjauksilla ja se ei edes vaikuta negatiivisesti hakukonenäkyvyyteen. Toisaalta aktiivinen yhdistys voi käyttää blogiosiota uutisvirtanaan jolloin se saakin olla etusivulla. Mikäli uutisvirtaa tarvitsee ohjata sosiaaliseen mediaan (Facebook, Twitter jne.) voi käyttää esimerkiksi HootSuitea.

Bloggerkaan ei vaadi minkäänlaista teknistä ylläpitoa, se on aina uusimmassa versiossa ja sitä kehitetään jatkuvasti. Voit myös hankkia oman verkkotunnuksen ja käyttää sitä Bloggerin kanssa. Ylläpitovastuu on helppo jakaa useammalle ihmiselle.

Toki Bloggerkin vaatii oman perehtymisensä, varsinkin jos tarvitsee enemmän ominaisuuksia, mutta kyllä se aina koodaamisen voittaa. Voit myös nopeammin keskittyä itse sisältöön eikä ihmettelemiseen että miksi sivu näyttää erilaiselta eri selaimilla.

Muista sisältö!

Olipa toteutustapa tai alusta mikä tahansa, sisältöä ei pidä unohtaa. Sisältö kannattaa tehdä mahdollisimman valmiiksi ennen kuin ryhtyy itse sivun toteutukseen. Silloin se ei jää ensi viikkoon tai ensi vuosikymmenelle.

Mieti sivun rakenne huolellisesti. Mitä mahdollinen kävijä haluaa ensimmäiseksi tietää? Yhdistyksen kuvaus ja yhteystiedot ovat syytä olla helposti esillä. Nämä voi myös laittaa sivupalkkiin jolloin ne näkyvät aina.

Kirjoita selkeästi ja napakasti, kilometrien juttuja harva jaksaa lukea. Käytä pidemmissä teksteissä otsikkotasoja, niistä pitävät sekä lukijat että hakukoneet. Käytä korostuksia säästäen, liikakäyttö vie niiden tehon ja tekee lukemisesta rasittavaa.

Joskus silti vaikka lainaus on paikallaan. -Minä

Älä keskitä leipätekstiä! Silmän on helpompi löytää seuraavan rivin alku kun se alkaa samasta kohtaa kuin edellinen. Muista myös riittävä kontrasti, tummanharmaa teksti vaaleanharmaalla taustalla saattaa näyttää hyvältä (omasta mielestäsi) mutta lukeminen on hankalaa. Käytä tekstin alla mieluiten valkoista väriä. Teksti saa olla mustaa vaikka se tuntuisikin tylsältä, väreillä voi leikkiä muualla. Valitse selkeä fontti, mielellään päätteetön (usein Sans, Sans Serif), eli sellainen missä ei ole kirjaimien päissä niitä pikku väkäsiä. Ne näyttävät useimmiten paremmilta näytöllä.

Laita paljon kuvia mutta ei liikaa samanlaisia tai kovin huonolaatuisia. Pyydä lupa kuvan ottajalta jos ne  eivät ole omiasi. Pyydä myös lupa kuvissa esiintyviltä henkilöiltä.

Näillä eväillä pitäisi jo saada ihan kelpo sivusto aikaiseksi. Tarvittaessa apua voi kysellä keskustelualueilta tai etsiä netistä sopivia artikeleita. Ja jos lontoon kieli taipuu niin opastusta löytyy vielä paremmin. Loppuun vielä pari esimerkkiä huonosti muotoillusta tekstistä jotta voit kokeilla mikä on mukavinta lukea.

---

Älä keskitä leipätekstiä! Silmän on helpompi löytää seuraavan rivin alku kun se alkaa samasta kohtaa kuin edellinen. Muista myös riittävä kontrasti, tummanharmaa teksti vaaleanharmaalla taustalla saattaa näyttää hyvältä (omasta mielestäsi) mutta lukeminen on hankalaa. Käytä tekstin alla mieluiten valkoista väriä. Teksti saa olla mustaa vaikka se tuntuisikin tylsältä, väreillä voi leikkiä muualla. Valitse selkeä fontti, mielellään päätteetön (usein Sans, Sans Serif), eli sellainen missä ei ole kirjaimien päissä niitä pikku väkäsiä. Ne näyttävät useimmiten paremmilta näytöissä.

---

Älä keskitä leipätekstiä! Silmän on helpompi löytää seuraavan rivin alku kun se alkaa samasta kohtaa kuin edellinen. Muista myös riittävä kontrasti, tummanharmaa teksti vaaleanharmaalla taustalla saattaa näyttää hyvältä (omasta mielestäsi) mutta lukeminen on hankalaa. Käytä tekstin alla mieluiten valkoista väriä. Teksti saa olla mustaa vaikka se tuntuisikin tylsältä, väreillä voi leikkiä muualla. Valitse selkeä fontti, mielellään päätteetön (usein Sans, Sans Serif), eli sellainen missä ei ole kirjaimien päissä niitä pikku väkäsiä. Ne näyttävät useimmiten paremmilta näytöissä.

---

Älä keskitä leipätekstiä! Silmän on helpompi löytää seuraavan rivin alku kun se alkaa samasta kohtaa kuin edellinen. Muista myös riittävä kontrasti, tummanharmaa teksti vaaleanharmaalla taustalla saattaa näyttää hyvältä (omasta mielestäsi) mutta lukeminen on hankalaa. Käytä tekstin alla mieluiten valkoista väriä. Teksti saa olla mustaa vaikka se tuntuisikin tylsältä, väreillä voi leikkiä muualla. Valitse selkeä fontti, mielellään päätteetön (usein Sans, Sans Serif), eli sellainen missä ei ole kirjaimien päissä niitä pikku väkäsiä. Ne näyttävät useimmiten paremmilta näytöissä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommentti tai kysymys.