maanantai 1. heinäkuuta 2013

Fillarilla duuniin

Kesällä on mukava fillaroida duuniin. Oma pyöräni on valitettavasti makoillut useamman vuoden "häkin perällä" romukasassa odottelemassa parempaa huomista. Tähän asti.

Työkaverit pakottivat innostivat minutkin mukaan firman joukkueeseen Kilometrikisaan. Kilometrikisan on tarkoitus innostaa ihmisiä pyöräilemään enemmän ja on siinä mukana jotain hyväintekeväisyystouhujakin.

Valitettavasti pyörilyinnostukseni oli lopahtanut muutettuani keskustaan. Helkama Kulkuristani puhkesi kumi, korjasin sen mutta en vaihtanut vannenauhaa, joten se meni puhki nopeasti uudestaan. Ja koska keskustassa on A ikävä pyöräillä ja B joka paikkaan pääsee kivasti bussilla, jäi Kulkurini ruostumaan häkin perälle. Taloyhtiö remontoi uuden hienon pyörävaraston ja häkki muuttui nopeasti polkupyörien hautausmaaksi.

Työkaverit vittuilivat, skootterini kärsii mystisestä ranskalaistyyppisestä sähköviasta ja bussikorttikin alkoi piipata punaista, joten vähän aikaa sitten päätin pistää fillarin kuntoon. Sisärenkaat ja vannenauha löytyivät Clas Ohlssonilta, lähes murentuneelle päälirenkaalle sain korvaajan Citymarketista. Kävin myös Intersportissa, mutta koska siellä ei tiedetty Kulkurin rengaskokoa, ajattelin että jos en saa palvelua niin voin hyvin ostaa muualta. Kulkurihan edustaa sitä polkupyörätyyppiä mikä oli ainoa sallittu 80/90-luvun neuvostosuomessa joten vanhemmat pyöräkauppiaat ja huoltomiehet kyllä tietävät heti minkä kokoiset gummit siihen tarvitaan. Intersportissa ei tiedetty. Näiden jälkeen saapuivat maastopyörät etunenässä yhden kevään kestävä Hero. Itselläni oli sentään Nopsa ja sen jälkeen Tunturi jolla rullasinkin melkoiset määrät.

Vanhahko suomalainen polkupyörä

Kaverin suosituksesta ostin myös sellaiset pienet muoviset asennustyökalut jotka oikeasti helpottivat hommaa heti kun vaan keksi miten päin käyttää niitä. Ja kun Kulkuri oli kengitetty, havaitsin että vanha pumppuni oli sen verran väljä että sillä ei saanut renkaisiin kunnon paineita.

Onneksi en lähtenyt suorinta tietä takaisin Clas Ohlssoniin sillä internet tiesi kertoa että clasun pumppumalli oli ollut Kuningaskuluttajan testissä sekä huonoin että kallein. Netin tietäjät tuomitsivat muutenkin halvat markettipumput lyhytikäisiksi, joten siirryin etsimään parempia vaihtoehtoja.

Blackburn lupaa pumpuilleen elinikäisen takuun ja eBayssä hintaaan ei ole paha joten päädyin tilaamaan sellaisen. Pumppua sai vain odotella hetkisen koska myyjäfirma oli kesätauolla. Mutta kun pumppu saapui, se vaikutti heti asialliselta. Tosin yleismallin suutin oli vähän pettymys, Dunloppiin saa ilmaa vain erillisen, hukkumisaran, lisäsuulakkeen avulla. Muuten olen kyllä pumppuun tyytyväinen ja onhan se aika miehekkään näköinenkin.




Rengastöiden lisäksi en tehnyt pyörälle juurikaan muuta kuin käänsin ohjaustangon suoraksi ja tirautin hieman jähmettyneen oloista, 3 vuotta sitten ostamaani, Bilteman ketjuöljyä ketjuihin. Lamppu on säpäleinä ja joku ilkiö on vienyt pyörästä jalan! Parin päivän ajelun jälkeen vaihteet alkoivat herätä eloon ja saan jo vaihdeltua kahden välillä. Voisi vähän putsailla ja laittaa etujarrunkin kuntoon. Kaikesta huolimatta sitkeä vehje, ei se uudenkarhea ollut silloinkaan kun sain sen.

Nyt on sitten tsygäilty töihin parisen viikkoa, säätkin ovat suosineet. Pyöräily on mukavaa heti kun pääsee pyörätielle, linja-autojen keskellä suhaaminen ei ole ihan tervejärkisten puuhaa. Työmatkapyöräily jatkuu toivottavasti vielä kesäloman jälkeenkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommentti tai kysymys.