maanantai 23. syyskuuta 2013

Autoilun hinta

Pyöräilystä on tullut vouhotettua enemmänkin viime aikoina, mutta toisaalta aina silloin tällöin käy mielessä harrasteauton hankkiminen. Minua aina välillä kosiskellaan takaisin yksityisautoilun pariin. Julkinen liikenne kun on niin kallista.

Harrasteautossa ja autossa yleensäkin missä tahansa autossa on vain se vika että jo sellaisen pitäminen maksaa melkoisesti vaikka ei ajaisi metriäkään. Unohdetaan hetkeksi se harrasteautoilu ja suoritetaan pieni ajatusleikki.

Tyhjästä pilsneripullosta ilmestyy hyvä haltija. Tämä ei ole sitä tavallista kolmen toivomuksen mallia vaan vähän harvinaisempi. Haltija lahjoittaa minulle vuoden -93 käytetyn Corollan. Sitä ainakin joskus pidettiin edullisena ja luotettavana käyttöautona. Mutta tämäpä Corolla on vielä maaginen. Se menee aina katsastuksesta läpi eikä siihen tule koskaan mitään vikaa. Edes pissapoikaa ei tarvitse täyttää, kaikki nestesäiliöt ovat aina täynnä. Edullista ajoa siis luvassa. Ainoa kirous on se että se on melko masentava, harmaa Corolla. Nettiautossa niitä on myynnsissä 32 kappaletta, vähemmän maagisina tosin.

Haltija on hyvällä tuulella joten hän suostuu hoitamaan myös rekisteröintimaksun. Maaginenkin Corolla pitää kuitenkin vakuuttaa. Käytin Kilpailuttaja.fi-sivuston toimintoa ja sain kyseisen Corollan vakuutuksen hinnaksi noin 600 euroa kun kuskina on Turussa asuva 32-vuotias mies jolla ei ole bonuksia. Ja tässä ei sitten ole mitään muuta kuin se pakollinen liikennevakuutus.

Tämän lisäksi pitää tietysti maksaa ajoneuvero, se on itselleni vähän vieraampaa touhua koska systeemit ovat muuttuneet sen jälkeen kun lopetin itse autoilun. Corolla painaa mallista ja varustelusta riippuen noin tuhat kiloa ja käytin sitä laskurissa saaden autoveroksi 125.925 euroa per vuosi.

Corolla ei valitettavasti tullut pitkällä leimalla, joten se pitää myöskin katsastaa. Katsastushinnat.fi-sivustolta näen että katsastus maksaa Turussa halvimmillaan noin 30 euroa ja pakokaasumittaus 15 euroa. Eli yhteensä 45 euroa koko paketti. Hinta on edullisempi kuin viimeksi katsastuksessa käydessäni. Nyt on siis palanut rahaa noin 770 euroa eikä autolla ole päästy kuin pois katsastuskonttorilta. Verrokkina Turun seudun paikallisliikenteen kuukausikortti maksaa 48 euroa eli 48 x 12 = 576 euroa vuodessa. Senkin saa vieläkin halvemmalla jos ottaa suoraveloituksella jolloin joka kuudes kuukausi on ilmainen.

Mutta koska Corolla käy ja kukkuu, niin pitäähän sillä ajaakin. Tankkaus.comin mukaan Turun keskihinta 95E10-polttoaineelle on 1.656 euroa. En ole ihan varma että sopiiko se Corollaan mutta en jaksa nyt tarkistaa. Tankkaus-comin tilastoista kaivoin esille että -93 Corolla kuluttaa 7.65 litraa ysikasia satasella. Kyseisen litkun keskihinta on 1.704 euroa. Sadalla kilometrillä palaa rahaa siis 13,04 euroa. Päivittäinen työmatkani on 10 kilometriä edestakaisin, eli noin 200 kilometriä kuukaudessa. Näillä hinnoilla työmatkailuun palaisi siis noin 313 euroa vuodessa pelkkään polttoaineeseen. Kokoinaiskustannukset olisivat jo toista tuhatta euroa vuodessa.

Käyn kerran kuukaudessa Salossa, lasketaan selkeyden vuoksi että siihen menisi tuo 13,04 euroa eli matkaa tulisi 100 km. Kuukaudessa ajelisin 300 kilometriä ja rahaa palaisi noin 40 euroa. Normaalihintaisella lipulla Salon reissun tekee julkisilla reilulla kahdella kymmenellä eurolla. Julkisilla kulkuneuvoilla kulkemiseen menisi siis noin 70 euroa kuukaudessa. Joku saattaisi äkkiseltään laskea että autolla pääsee 30 euroa halvemmalla. Auton "omistamiskuluista" tulee kuitenkin autoilijalle lisälaskua melkein 65 euroa kuukaudessa ja kustannukset pompsahtavat toiselle sataselle. Ilmaisella ja vikaantumattomalla Corollalla ajaminen maksaisi siis reilu 30 euroa enemmän kuin nykyinen julkisilla kulkemiseni. Vuodessa se tekee 360 euroa. Sillä tekee jo pienen ulkomaanmatkan.

Toki jos lähden käymään yllättäen vaikka Helsingissä, autolla ajaminen voi tulla näennäisesti halvemmaksi. Mutta jo pelkkä pysäköinti voi heittää laskeman täysin nurinkurin. Julkiseen liikenteeseen saa usein myös hyvinkin edullisia tarjouslippuja kun bensan hinta taas ei juurikaan vaihtele.

Ja kuten me kaikki tiedämme, hyviä haltijoita, saatikka maagisia Corolloja ei ole olemassakaan. Auton hankinnasta tulee kuluja. Auto kuin auto vaatii huoltoa. Vähintäänkin pitää ostaa pissapojan nestettä ja pyyhkijänsulkia (jos haluaa nähdä eteensä). Öljyt ja suodattimet on hyvä vaihtaa aina välillä. Ja omastakin kokemuksesta tiedän että autot menevät rikki. Silloin on hyvä olla oma talli ja kasa laadukkaita työkaluja (jotka eivät ole halpoja). Ellei sitten vie autoaan korjaamolle, se maksaa äkkiä pienen ulkomaanmatkan verran. Ja mitä kalliimman auton ostaa, sitä kalliimmaksi kilometri muuttuu. Jos ostat vaikka 15 tuhannen euron auton velkarahalla, niin kilometrin hinta on ihan eri luokkaa kuin näissä laskelmissa. Hyvin harva autoilija on laskenut todelliset autoilukulunsa. Ja tuskin laskeekaan koska heikompaa saattaisi hirvittää.

Eräs ystävättäreni jaksoi aikoinaant huomautella vuoden -82 Volvoni kulutuksesta (14 litraa ysikasia satasella). Vastasin että siinä ei ole sentään mitään kalliita absibokseja hajoilemassa. Ystävättäreni autoon oli juuri tehty 1,5 tuhannen euron remontti abs-ongelmien takia. Sillä rahalla saa aika paljon polttoainetta. Mutta kuulemma abs-järjestelmän hajoaminen on äärimmäisen harvinainen tapaus eikä sitä lasketa auton kuluihin. Näin sanoi yrittäjäkurssin käynyt ihminen.

Palataan vielä lopuksi harrasteautoon. Harrastuksille ei kuulu laskea hintaa, mutta itse lasken että onko siihen varaa vai ei. Jos haluan pitää auton ajossa koko vuoden, siihen palaa jo helposti yli 700 euroa. Vaikka ajaisin vain kerran kuukaudessa. Ja harrasteautothan ovat aina rikki tai niihin pitää muuten vain ostaa jotain. Harrasteauto ei siis ole ihan heti menossa hankintaan, vanha bensalenkkari sijoittikin juuri 80-luvun retkipyörään, sen avulla voi jopa säästää rahaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommentti tai kysymys.