tiistai 8. lokakuuta 2013

Syysväsymystä

Auringon valo piristää. Kesän ollessa jo takana iskee syysväsymys. Herääminenkin oli mukavampaa kun oli valoisaa. En ole oikein jaksanut kirjoitellakaan.

Käsittääkseni ihmiselle on jotakuinkin luonnollista herätä auringonnousun aikaan. Talvella taas toimistotyöläinen menee töihin kun on pimeää ja lähtee kotiin kun on taas pimeää. Toki nyt ei ole vielä niin pimeää, mutta ainakin itse huomaan hyvin sen että kesä on ohi. Aikaisemmin kehumani pirteys alkaa on tipotiessään. Vaikka aamuisinkaan en ole edelleenkään kuolemanväsynyt, mielen on vallannut tietynlainen synkkyys.

Unohdin kaupassa käydessäni ostaa d-vitamiinia ja pakkohan sitä oli sitten treenien jälkeen vielä kipaista hakemaan lähiapteekista. Nappasin samantien amerikkalaisen suosituksen mukaisen määrän eli sata mikrogrammaa. Amerikassa kaikki on suurempaa. Samanmoiseen suositukseen on päädytty myös Kanadassa sekä muualla euroopassa, joten tuskin se on kovin vaarallista. Apteekissa jopa myytiin 100 mikrogramman pillereitä ilman suurempia varoitusmerkkejä. Ostamissani pillereissä oli vain 400% päivän suosituksesta, eli 20 mikrogrammaa per nappula. Toisaalta kaikki pillereiden d-vitamiini tuskin pääsee edes imeytymään elimistöön joten lopullinen saanti jää arvoitukseksi.

Aloin syömään talvisin d-vitamiinia pari vuotta sitten ja huomasin sen vähentävän selvästi pahinta talvimasennusta. Talvi-ihmistä minusta ei ole kuitenkaan vielä tullut. Yritän toki syödä myös enemmän kalaa, mutta kuten treenikaverin kanssa tänään yksissä tuumin totesimme, hyvälaatuinen ja tuore kala on sen verran hinnoissaan että ei sitä ihan joka päivä popsita. Purkkitonnikala ei taida ajaa samaa asia.

Ainakin placebo-vaikutus iski heti välittömästi kehiin. En kyllä usko että d-vitamiini on ihan näin nopeavaikuttainen aine. Vai onko? Olen myöskin varmaan ennenkin kertonut olevani sitä mieltä että jos ihmisen kuuluisi asua näin pohjoisessa, meillä olisi tuuhea turkki lämmittämässä. Jos sitä joskus vaikka lähtisi talvilomalla vähän etelän lämpöön. Jouluksi katselin reissuja, mutta silloin hinnat etelän kohteisiin tunnetusti pompsahtavat.

Syysväsymyksessä ja kaamosmasennuksessa on onneksi yksi hyvä puoli. Omasta kokemuksestani se menee ohi yleensä viimeistään huhtikuussa.

2 kommenttia:

  1. Kyl on ollu itellä kans tuskaisaa heräämistä ja huomaa, et melli maistuu vähän liikaa. Mentäiskö pitkäst aikaa teehuoneelle, jos piristäis? Se muutti humalistonkadulle.

    VastaaPoista
  2. Joo, huomasinkin että se on muuttanut. Aika jännää muuten, en muista et kukaan olisi käyttänyt melli-sanaa sitten ala-asteen.

    VastaaPoista

Jätä toki kommentti tai kysymys.