maanantai 18. marraskuuta 2013

Netflixiä reissun päällä

Puhelimen vaihdon yhteydessä nettiyhteyskin tuli päivitettyä nopeampaan, 21-megaiseen, joten Netflixin testailu "kenttäolosuhteissa" alkoi kiinnostamaan. Viikonlopun kokous/koulutusmatka Helsinkiin osoittautui siihen tarkoitukseen erinomaisen sopivaksi.

Olin päättänyt jäädä yöksi Helsinkiin vaikka sen kummempaa ohjelmaa ei ollutkaan luvassa. Ja kun kokoustelemassa oltiin, niin läppärikin oli luonnollisesti mukana. Yöpaikaksi olin valinnut edullisen, joskaan ei kovinkaan ylellisen, Hotelli Arthurin Kaisaniemessä.

Arthurin avaimenperä on kätevä sihijuoman ystäville.

Aloittelin iltaa katselemalla Doctor Whota ja homma pyöri oikein mainiosti. En lähtenyt sen enempää mittailemaan nettiyhteyden nopeuksia. Kävin välillä vähän katselemassa Helsingin iltaa, mutta palattuani huoneeseeni piti päästä maistamaan hd-laatua ja pistin pyörimään Crankin. Välillä laatu putoili, mutta pääsääntöisesti se pysyi hyvänä. Hd-resoluutioinen materiaali näyttää muuten pirusti paljon terävämmältä 13" näytöltä kuin 40" televisiostani (ylläri). Sony Braviani ei pärjää myöskään väritoistossa, kontrastissa eikä katselukulmissakaan MacBook Pro Retinalleni, hd-materiaalin katselu oli siis iloa silmälle. Tekisi mieli ostaa uusi telkkari, mutta se ei ehkä liene vielä viisasta, kannattaa varmaan odotella että 4K-laitteet halpenevat.

Koska huoneen hintaan kuului jonkun näköinen aamupalan tynkä, heräilin aikaisin aamulla. Eino-myrskykin siellä kolisteli kattoja, huoneeni sijaitsi ylimmässä, kahdeksannessa, kerroksessa. Aamupala ei ollut häävi ja palasin taas Netflixin ääreen ennen kuin huone piti luovuttaa. Toisto rullasi muuten mukavasti, mutta välillä nettiyhteys katkesi tyystiin, liekö Einolla ollut osuutta asiaan?

Pari kertaa netti katkesi kokonaan pikku hetkeksi.

Todelliseen tulikokeeseen DNA:n yhteys pääsi kuitenkin vasta paluumatkalla bussissa. Koneessa oli akkua matkan alkaessa jäljellä 48 % joten hieman epäilin että josko se riittää Netflix-käytössä perille asti. Ja eipä riittänytkään, kone uuvahti jossain Paimion nurkilla. Mutta koska olin kytkenyt puhelimeni läppäriin usb-kaapelilla, siinä oli luonnollisesti akku täynnä. Katselinkin Doctor Who:n jakson loppuun puhelimen ruudulta.

Billie Piper jaksaa kirmata myös 3G:n voimin.

Nyt kuitenkin tiedän että täydellä akulla katselisi helposti koko Turku-Helsinki-välin Netflixiä. Hyvän näytön ansiosta katselu on mukavaa eikä ainakaan sd-laatuinen Doctor Who saanut konetta edes lämpenemään huomattavasti saatikka että tuuletin olisi huutanut äänekkäästi (mitä se ei kyllä muutenkaan tee juuri koskaan). Kuulokkeina minulla on Skullcandyn Titanit, ne eivät ole mitään huippuhifiä mutta ajavat asiansa. Näissäkin tekisi hieman mieli katsella parempia, esimerkiksi Nocsilla on tarjolla mielenkiintoisia malleja.

Hieman yllättäen nettiyhteys pelasi koko matkan, toki kuvanlaadussa oli pari kertaa pieni notkahdus, mutta ei mitään hälyttävää. 3G-yhteyden latenssikin on nykyään ihan siedettävä, johtuukohan paremmista päätelaitteista vai parantuneesta verkosta. Käytin opiskeluaikanani yhden talven pelkkää mokkulaa ja se oli kamalaa, latenssi oli aina 200–300 millisekuntia ja laitetta sai jatkuvasti repiä irti koneesta. Senaikaisella kämppikselläni oli täysin samat ongelmat vaikka hänellä oli pc, eri merkkinen mokkula ja eri operaattori.

Mutta täytyy todeta että ainakin ruuhkasuomen valtaväylällä DNA:n mobiilidata rokkaa. Jos pitää lähteä harvemmin asutulle seudulle, voi olla viisasta ladata katsottavaa valmiiksi koneeseen tai puhelimeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommentti tai kysymys.