sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Älä osta Keijuriiniä

Menin kerran Lidlissä asioidessani ostamaan paketin Keijuriiniä kun normaalisti käyttämääni tuotetta ei ollut saatavilla. Äkkivilkaisulta Keijuriinipaketti vaikutti vielä halvemmaltakin.


Kotona avasin purkin ja luulin ensin että paketti oli jäänyt täytöltään vajaaksi. Vilkaisu vanhan Oivariinipurkin kylkeen kertoi kuitenkin että Keijuriiniä on vastaavassa rasiassa 100 grammaa vähemmän.

Kyllähän siinä hieman puijattu olo ensin tuli, toki olisin varmasti huomannut eron jos olisin tutkinut kilohintaa tarkemmin. Mutta koska haluamani tuote oli juuri silloin loppu, en ollut perehtynyt asiaan sen tarkemmin. En myöskään yleensä kyttää kilohintoja niin tarkkaan, ostopäätökseeni vaikuttaa moni muukin asia. Äkkiseltään voisi myös kuvitella että margariinirasia laitetaan tietysti täyteen, mutta ei ole ollenkaan epätavallista että elintarviketeollisuus käyttää isompia paketteja antamaan tuotteesta runsaamman kuvan kuin mitä se oikeasti onkaan.

Myöhemmin perehdyin näiden rasvaseosten kilohintoihin, hintaeroa oli kaksi senttiä per kilo Oivariinin ollessa hieman halvempi (Lidlissä). Käytännössä hintaero on merkityksetön. Voin kuitenkin hyvin kuvitella miksi Keijuriinia on päädytty laittamaan pakettiin vähän vähemmän. Oivariini (entinen Voimariini) on voista ja rypsiöljyljystä koostuvien levitteiden grand old man ja luultavasti myös markkinajohtaja (en jaksanut selvittää). Keiju taas on tunnetusti jotain epämääräistä kevyttöhnää jota sikakaan ei syö vinkumatta.

Keijuriinia turautetaan tismalleen samanlaiseen rasiaan 100 grammaa vähemmän että se vaikuttaisi edullisemmalta jos ei keksi katsoa sisällön määrää, monihan katsoo kiireissään vain hintaa. Veikkaisin kylläkin että homma ei toimi kovin montaa kertaa ja sekin saattaa ärsyttää että rasvaseosta saa olla ostamassa tiuhempaan tahtiin.

Itse tuote oli minusta ihan ok eikä vaikuttanut suuremmin eroavan Oivariinista. Toisaalta, molemmat tehdään voista ja rypsiöljystä joten kai niihin on aika vaikeaa edes saada suurempia eroja toisin kuin margariinina myytäviin kemianteollisuuden tuotteisiin.

Oli miten oli, itse en aio enää ostaa Keijuriiniä enkä suosittele sitä muillekaan. Rahaa ei säästy, sehän oli 2c/kg kalliimpaakin mutta roskaa syntyy entistä enemmän  ja rasvaseosta saa olla ostamassa useammin. Jos yhtään vilkuilee mitä niissä roskapusseissa lymyää niin huomaa että pakkausjätettä tulee keskivertokuluttajalta ihan riittävästi jo nytkin.

Sanonkin siis Bungelle että hyi hyi. Luultavasti tämä tempaus ei muutenkaan ole tehokkaimmasta päästä, rasia kun selvästi näyttääkin vajaalta Oivariinipurkin jälkeen. Kannattaa varmaan keksiä joku muu myynninedistämiskikka kuin jätteen määrän lisääminen. Laitoin myös asiasta palautetta, mielenkiinnolla odottelen että millainen meriselitys on luvassa.

P.S. Keijuriini on nimenä typerä. Voimariini oli alunperin yhdistelmä voita ja margariinia, Keijuriini on taas yhdistelmä Keiju-margariinia ja margariinia. Ainoa peruste nimelle lienee se että sen toivotaan mielikuvissa yhdistävän tuotteen Oiva/Voimariiniin. Tosin Ingman taisi keksiä tämän nimeämistavan Ingmariinillaan. Omaperäisyys ei kuitenkaan olisi välttämättä pahitteeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommentti tai kysymys.