torstai 10. huhtikuuta 2014

Levysoittimen kanssa puuhastelua

Viime kuussa tuli ostettua pari uutta vinyylilevyä ja nyt eksyin pitkästä aikaa hififoorumeille. Se pisti puuhastelemaan.

Levysoittimet ovat herkkäsieluisia kapistuksia. Väärät säädöt, väärä asento tai joku muu pikkuasia saa ne helposti epäsuotuisiksi. Olin joskus vuosia sitten mennyt hankkimaan komean näköisen huopamaton Dual 505-3 -levariini.

Polka Jamin matto on toki hyvän näköinen.

Maton ongelma oli alun alkaenkin se että se ei asettunut niin hyvin levylautaselle kuin alkuperäinen, paljon tylsemmän näköinen, musta kumimatto. En kuitenkaan antanut asian haitata silloin. Toki tiesin silloinkin että jotain eroa niillä nyt varmaan on, mutta en koskaan perehtynyt asiaan sen enempiä. Kunnes sitten tänään perehdyin. Asiaa on käsitelty perusteellisesti muun muassa täällä: Soundfountain - The Turntable Mat. Ilmeisesti oli taas jotain niin tärkeää tekemistä että sitä piti vältellä menemällä puoli kymmenen aikaan koluamaan alkuperäistä mattoa häkkikellarista.

Dualin alkuperäinen kumimatto paikallaan.

Tällaisista asioista on helppo ajatella että niillä ei voi olla mitään käytännön merkitystä. Pitää kuitenkin muistaa että levysoittimen tarkkuushiottu neula lukee mikroskooppisen pientä uraa ja hyvinkin pienet asiat, tärinät ja värinät, voivat vaikuttaa sen kulkuun ja näin ollen myös syntyvään ääneen. Äänirasiassa taas neulan keräämät värähtelyt muutetaan sähköksi. Jännitteet ovat pieniä, joten johdotuksella ja hyvillä kontakteilla on merkitystä. Vaikka äkkiseltään soitin tuntuisi toimivan oikein, voi pienillä säädöillä saada aikaan ääneen isonkin parannuksen, varsinkin jos soitinta ei ole puhdistettu ja säädetty aikoihin tai koskaan.

Jos aihepiiri on vieras, tietoa löytää kyllä netistä, mutta helpoiten pääsee alkuun hankkimalla Vinyylioppaan, se ei maksa kuin 10 euroa. Hifimaailma - Vinyyliopas

Innoistuin vielä kokeilemaan yhdeltä hififoorumilta poimimaani pikku kikkaa. Dualin jalkojen alle suositeltiin asentamaan huopaa lisävaimennuksen saamiseksi. Sopivan vaimennuksen voi helposti tehdä liimaamalla kaksi huopaista "huonekalutassua" toisiinsa liimapuolet vastakkain. Ja niitä sattuikin löytymään kaapista.

Maton vaihdon ja lisätassujen asentamisen jälkeen soitin tuntuikin soivan muhkeammin ja selkeämmin (tai ainakin haluan uskoa niin). Ongelmana on kuitenkin ollut keskialueen hieman verhoutunut soundi. Se voi toki johtua äänirasiatanikin (Grado Prestige Black) tai jostain muusta säädöstä. Oma vinyylioppaani on lainassa, pitääpä hakea se takaisin.

Prestige Black työssään.

Testilevynä käytin Dire Straitsin Making Moviessia (ei kuvassa), minkä alkuperäinen omistaja on päivännyt kannen sisäpintaan 3.11.1980. Keskialueongelma on kyllä muillakin levyillä, mutta esimerkiksi diskomusiikki soi mehukkaasti. Levyjen pesua en ole vielä kokeillut. Vinyyliharrastus on ollut pitkään vähän taka-alalla, mutta viime aikoina se on taas alkanut kiinnostaa. Ei vähiten siksi että Spotify tekee musiikista helposti äänitapettia, vinyyleihin on pakko vähän keskittyäkin. Hyviä levyjäkin saa 10 euron molemmin puolin jos ei nyt metsästä mitään Beatlesien ensipainoksia.

Tällä kertaa kävi sen verran mukavasti että tämä hifiseikkailu ei rasittanut taloutta laisinkaan mutta hyvä mieli tuli. Viimeisin hifihankintani ei sekään ollut kallis, Genelecin nimellä myytävä mobiilisovellus kaiuttimien suuntaamiseen. On muuten hintansa väärti sovellus.

Ja käväisin viettämässä talvilomani pois Berliinissä, kai siitäkin pitäisi joku juttu vääntää...

1 kommentti:

Jätä toki kommentti tai kysymys.