sunnuntai 28. joulukuuta 2014

One night in Hilton

Olen kerran ennenkin ollut Gdanskin Hiltonissa. Upgreidasin huoneeni ja sain komean jokinäkymän. Ajattelin kokeilla samaa tälläkin kerralla ja varasin itselleni huoneen neljäksi yöksi. Vaan kuinkas siinä sitten kävikään?


jokinäkymän sijasta ikkunasta näkyy tiiliseinä
Jokinäkymä Hiltonin tapaan

Jos haluat lukea vain yleisesti hotellista, hyppää kohtaan Yleisesti Hiltonista.

Varasin lennot ja ensimmäiset hotellit jo hyvissä ajoin. Hiltonissa oli tarjolla monenlaisia huoneita, taisi olla ihan jotain tarjouksen tynkääkin, booking.comissahan on aina jotain semmoisia. Ja olenhan vielä oikein Genius-asiakas (tuon statuksen saa muistaakseni 7 varauksella vuodessa, eli ei se niin ihmeellinen ole). Päädyin hieman (mutta vain hieman) kalliimpaan huoneeseen johon luvattiin esimerkiksi tuo jokinäkymä. Varausvahvistuksessa luki komeasti Hilton King Guestroom Countryard.

Booking.comin varausvahvistus
on Hiltonissa arvoton dokumentti.

25.12. sitten marssin hotellin respaan. En tietenkään perinteiseen tapaani kuunnellut kovinkaan hyvin mitä minulle sanottiin. Kysymys "Is this enough for you?" oli minusta hölmö. Huoneeseen päästyäni totesin että eipä ollut jokinäkymää vaan ikkunan takaa pilkotti tiiliseinä. Huone oli ihan tavallinen Standard-huone. Tsekkasin vielä varaukseni ja palasin respaan. Näytin varausvahvistusta, mutta kaveri höpötteli jotain heidän järjestelmästään ja sen jälkeen tämä asiakaspalveluhenkisyyden ruumiillistuma totesi "This is the room you booked.".

Olin varannut (kalliimman) huoneen jokinäkymällä ja minulla oli siitä mustaa valkoisella, mutta siitä nyt viisveisattiin. Yleensä sentään pahoitellaan ja luvataan selvitellä asiaa (vaikka ei selviteltäisikään, niin aina luvataan). Palvelu oli suorastaan tylyä. Itseasiassa näin kahden kerran perusteella Hiltonin henkilökunta on kokonaisuudessaan sangen ilotonta sakkia. Ainoa ihminen joka hymyili minulle ystävällisesti oli kaveri joka auttaa laukkujen kantamisessa. Asiakkaatkin olivat ilottoman oloisia. Jopa hilpeinä pidetyt ruotsalaiset, heitä oli tällä kertaa aika paljon asiakaskunnassa.

Koska tie oli noussut pystyy ja minulle viestitettiin sanattomasti tiskin takaa että voisitteko nyt ystävällisesti painua vittuun mokomine varausvahvistuksinenne, palasin huoneeseeni. Laittelin siinä sitten muutamat asiakaspalautteet menemään, ainoa mihin sain järkevän vastauksen oli se, joka koski hankaluuksia wifin kanssa. Katsoin vielä kerran varaustani booking.comista. Siinä oli nappula jossa luki peruuta.

Jos nyt peruuttaisin, kärsisin vain ensimmäisen yön taksan. Ihan ok, koska olin jo kirjautunut hotelliin. Painoin nappulaa ja muutamien sekuntien kuluttua sain vahvistuksen peruutuksesta sähköpostiini. Tässä vaiheessa ei ollut tietenkään mitään epäselvyyttä siitä, että ei tätäkään nikottelematta niellä. Lähdin hoitamaan harmistustani läheiseen Bunkieriin, vanhaan saksalaiseen maanpäälliseen bunkkeriin tehtyyn yökerhoon ja kumosin muutaman 5 zlotin tuopin.

Aamiaisen jälkeen pakkasin kamani ja palasin respaan. Sattuipa olemaan vielä sama eilinen kaveri. Tyyppi pyöritteli silmiään ja mulkoili peruutusvahvistusta moneen otteeseen. Välillä hän kävi soittelemassa sinne sun tänne. Lopulta hän joutui nöyrtymään ja palasi kirjaamaan minut ulos.

Mutta nyt asia piti selvittää, koska oli tapahtunut VIRHE. Väärä huone (tai siis oikea, eli varaamani huone) tilausvahvistuksessa ja tyytymätön asiakas ei haittaa, mutta nyt kun se haluaa lähteä ennen aikojaan pois, niin kiveäkään ei jätetä kääntämättä ennen kuin asia on selvitetty. Lähetin hänelle saamani peruutusvahvistuksen ja poistuin paikalta jokseenkin tyytyväisenä. Olin saanut edullisen huoneen jo hyväksi havaitusta Hotel Artuksesta, rahaa säästyy ja henkilökunta on ystävällistä.

Yleisesti Hiltonista

Kuten jo aikaisemmin totesin, henkilökunta on jäykkää, jopa hieman tylyä. Ehkä se kuuluu tämän tyyppisiin hotelleihin. Hiltonissa ei tule mieleenkään käydä kyselemässä respasta neuvoja yhtään mihinkään. Ja viimeksikin taisi olla jotain hämminkiä, en vaan muista enää mitä.

Saamani huone ei toki ollut huono laisinkaan, se ei vain ollut se huone jonka varasin. Huone oli tilava ja sänky sekä vuodevaatteet miellyttävät. Kalusteet ovat kuitenkin pääasiassa samaa puujäljitelmällä päällystettyä kalustelevyä kuten halvemmissakin hotelleissa. Nojatuolit olivat jopa rumat. Itseasiassa huone oli sisustettu niin tylsästi, että voisi kuvitella apuna käytetyn suomalaisia virkamiehiä huolehtimassa siitä että mikään yksityiskohta ei liiaksi ärsytä ketään.

yleisilme hiltonin huoneesta
Asiallinen mutta tylsä.
Pesutilatkin olivat isot ja varustettu sekä suihkukaapilla että kylpyammeella. Varustukseen kuuluu pikku purkit pesuaineita sun muita. Minibaari oli myös hyvin varusteltu, mutta se oli huomioitu myös hinnoissa. No eipä tämä mikään köyhien hotelli ole joten jätetään huomiotta.

Aamupala on suhteellisen runsas ja kahvi tarjoillaan tarvittaessa pöytään. Sitä saa myös otettua itse surisevasta värkistä, mutta sitä virhettä ei kannata mennä tekemään (minä tein). Kuohuviiniäkin on tarjolla. Erilaisia muroja sai hauskoista pyöriteltävistä automaateista, joten niitä piti tietysti ottaa joka laatua. Ei kylläkään kovin eleganttia.

Gdanskin Hilton ei ole suomalaisen kukkarolle mitenkään erityisen kallis, varsinkaan sesongin ulkopuolella. Mitään mielenpainuvaa elämystä se ei kuitenkaan välttämättä tarjoa, ellei sitten ole tottunut yöpymään Cumuluksessa tai Omenahotellissa. Jos kaipaa elämystä, kannattaa ottaa huone jossa on jokinäkymä. Se on hieno. Jos siis vaan sattuu sellaisen saamaan.

Itse viihdyn paremmin täällä Artuksessa. Henkilökunta on ystävällistä ja avuliasta ja paikassa enemmän persoonaa ja tyyliä. Ravintola, Mon Balzac, on mainio. Sijainti on joko parempi tai huonompi, Artus on keskellä kaikkea, mutta se kostautuu jonkun verran kadulta kantautuvana meluna. Taisi jäädä viimeiseksi kerraksi ainakin Gdanskin Hiltonissa. Toisaalta en taida kuulua heidän asiakasprofiiliinsa muutenkaan. Lienevät tyytyväisiä kun pysyn poissa reppuineni häiritsemästä parempia ihmisiä.

Olipahan vielä hauskaa kun poistuin hotellista kulkien taksitolpan ohi. Siinä oli parkissa pari isompaa mersua. Kumpikin tsuppari polkaisi kaasua kohdalla ollessani, eikä se ollut mikään loppuunpoljetun dieselin armoa anova rääkäisy, vaan kunnon murahdus. Vilkaisun jälkimmäisen takaluukkua, siinä oli kirjaimet E500. Teki mieli näyttää peukkua, entisenä taksirenkinä saan edelleenkin pahoja unia Volvon 5-sylinterisen common railin nakutuksesta.

edit:

Valitsin perushuonetta kalliimman huoneen saadakseni jotain ekstraa, kuten kaiketi yleensä on tapana. Jälkeenpäin tarkastellessa Guestroom Countryardissa ei ole jokinäkymää. Joko tiedoissa on ollut virhe (tein varauksen varmaan puoli vuotta ennen vierailua) tai sitten varaustapahtuman yhteydessä on käynyt joku kämmi, joko käyttäjän tai sitten järjestelmän puolesta. En tietenkään syynännyt varausvahvistusta sen tarkemmin kun neo vta yleensä olleet ok.

Kuvauksensa puolesta Guestroom Countryard ei juurikaan eroa halvemmasta vaihtoehdosta kuin hintansa puolesta. Jos sain oikeasti varaamani huoneen, niin miksi minulle respassa sanottiin että minulla on Standard-huone? Respan kaveri ei ollut juurikaan kiinnostunut tilausvahvistuksesta, jälkeenpäin olen pohtinut että ehkä hänellä ei ollut oikeasti käryäkään että mikä on Guestroom Countryard -huone. Ehkä se on heidän järjestelmässään Standard. Itse en kuitenkaan ole erityisen kiinnostunut millä nimellä se heidän järjestelmässään on, vaan tyhmänä asiakkaana kuvittelen saavani sen nimisen huoneen minkä olen varannutkin. Ja jos olen maksanut siitä extraa, niin se ei silloin yleensä ole Standard? Itseasiassa Hiltonissa ei taida edes olla Standard-huoneita. Tai sitten kaikki ei-Deluxe -huoneet ovat Standard heidän sisäisessä järjestelmässään, mutta sitä minun on hyvin vaikea tietää (ellei sitten sitä joku minulle kerro).

Ja koska englanninkielen taitoni ei ole kaksinen, en ymmärtänyt että Countryard tarkoittaa sisäpihaa. Käytännössä se siis tarkoittaa sitä, että lisämaksulla lunastaa itselleen hotellin ankeimman maiseman. Mutta ehkä se lisähinta tuleekin siitä Guestroomista? Kun riittävän tarkkaan syynäsin huoneiden tietoja, niin tulin siihen tulokseen että tämä komea lisänimi tarkoittaa käytännössä sitä, että huoneessa on mahdollisuus keitellä pikakahvia. Hinnanerotuksella joisi kyllä aika paljon ihan oikeaakin kahvia Gdanskissa. Toisaalta pikakahvia on yleensä tarjolla halvemmissakin hotelleissa, vieläpä ilman lisämaksua, Tallinnan Estoriassa huoneista löytyi oikein kapselikeittimet.

Virheitä tapahtuu, mutta se mikä minua nyppi eniten ja nyppii vieläkin, on se, että minua kohdeltiin kuin roskasäkkiä. Arvon asiakaspalvelija olisi halutessaan myös voinut selittää minulle, että olin kyllä varannut ihan tavallisen standardihuoneen, mutta olin maksanut lisähintaa voidakseni juoda pikakahvia tiiliseinää katsellen. Vai olisiko sekään ehkä ollut viisasta? Toki on sangen kekseliästä antaa hotellin paskimmille huoneille komea nimi, laittaa niihin pari pussia Nescafea ja lisätä pari kymppiä extraa hintaan. Ehkä oli vain parempi todeta tylysti, että järjestelmä sanoo minun varanneen Standard-huoneen ja sillä sipuli.

Yleensä siedän kaikenlaista jos minulle vaan ollaan mukavia, mutta nyt ei oltu. Toisaalta vituttaahan se varmaan kun muitten maitten köyhät luuhaavat siellä. Sain muuten Hiltonilta geneerisen vastausviestin ja 50 dollarin lahjakortin. No saa silläkin ehkä asiakkaan tulemaan takaisin. Ainakin kerran. Joissakin firmoissa ajatellaan, että pitää selvittää miksi asiakas oli tyytymätön ja voidaanko tilanteelle tehdä jotain. Toisissa firmoissa taas tuumitaan että jos antaa hyvityksen, niin eiköhän se sillä ole hoidettu. Enemmistönä taitaa kyllä olla niitä firmoja missä ei piitata pätkän vertaa palautteesta. Asiakkaita tuntuu kyllä riittävän niillekin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommentti tai kysymys.