torstai 9. huhtikuuta 2015

Elisa Kirja

Olen lähdössä kesällä matkalle läpi Euroopan, joten tarvitsen puhelimeeni riittävästi lukemista bussimatkoja varten. Oli siis aika tutustua Elisa Kirjaan ja selvittää, että onko se tehty samanlaisella pieteetillä kuin Juhla Mokka -mainoksen kitara vai onko se samanlainen suonsilmä kuin paljon parjattu Elisa Viihde.


vanha piirros, mies seisoo ja istuva nainen lukee
Elisa Kirjan sijasta kannattaa suosiolla valita perinteinen opus.

Ensimmäiseksi asensin puhelinsovelluksen vain huomatakseni, että tunnukset pitää luoda verkkosivuilla. Myöhemmin kävi ilmi myös, että sovelluksella ei voi ostaa kirjoja, vain lukea valmiiksi ostamiaan. Sovellus on siis jätetty ihan puolitiehen.

Läppäriä auki ja surffailin Kirjan kotisivulle. Selaimeni tyrkyttää Elisa-tunnuksiani, mutta ne eivät luonnollisestikaan kelpaa. Ihmiset tarvitsevat lisää tunnuksia. Luon tunnarit ja pääsen kirjautumaan palveluun ja vihdoin selaamaan tarjontaa.

Mitään liittymislahjaa Kirja ei tarjoa, mutta vanhoja klassikoita löytyy luettavaksi ilman maksua. Selailen hetken ja ajattelen, että lataan pari mielenkiintoisinta. Missään ei kuitenkaan näy "Lisää ostoskoriin -painiketta". Hinnan vieressä on pieni suttuinen symboli mikä osoittautuu e-kirjan merkiksi. Kun klikkaa kirjasta lisätietoja, pääsee ostamaan kirjan suoraan, ostoskoria ei siis ole. Jos haluat ostaa koko Reijo Mäen tuotannon, ostat jokaisen kirjan yksitellen. Päädyn "ostamaan" vain yhden kirjan.

Alan selailemaan muuta tarjontaa. Esille nostettu tuotanto tuntuu olevan sellaista, mikä kiinnostaisi parhaiten ehkä yli viisikymppisiä. Onkohan palvelua kehitelty siten, että on menty kirjakauppaan katsomaan, että millaisia ihmisiä siellä pyörii ja laitettu valikoima sen mukaiseksi.

En ole pitkään aikaan lukenut scifiä, joten päätin etsiä sellaista. Scifin ja fantasian yhteinen osasto löytyy Kaunokirjallisuuden alta, Erotiikan ja runojen välistä. Minusta scifin ja fantasian niputtaminen yhteen on hölmöä, mutta kun en ole kirjakauppias, on paha lähteä heitä neuvomaan työssään.

Sellaista perinteistä vanhaa kunnon scifiä fantasiaa tuntuu olevan niukasti tarjolla, lähinnä nykyistä tusinahuttua ja muuta vähemmän kiinnostavaa. Tältä osastolta ei klassikoita tarvitse etsiä. Koitin myös ihan hakutoiminnolla hakea puolalaisen Andrzej Sapkowskin Noituri-kirjoja, mutta löysin ainoastaan yhden ruotsin kielisen teoksen.

Unohdetaan siis scifi ja fantasia. Haku ei tuo eteeni myöskään Hemingwaytä eikä Steinbeckia, eli klassikoitakaan ei ole ilmeisesti kovin kummoisesti tarjolla. Tosin haku herjasi jotain tarkistusvirhettä, eli voi olla että se ei vaan toimi, en jaksa tutkia tarkemmin. Mutta yksi asia pistää silmään, nimittäin hinnat. Kirjoja saa samaan hintaan ihan fyysisinäkin painoksina, joten rahansäästöä ei sähkökirjoilla kannata havitella. Luulisi, että vailla paino- ja kuljetuskustannuksia sähkökirjan voisi myydä halvemmalla.

Hieman hämmentää, että kenelle tämä on tarkoitettu. Tusinahöttöä ja jotain suomidekkareita. Ne tuntemani ihmiset, jotka lukevat sähkökirjoja, ovat enimmäkseen tekniikasta kiinnostuneita nuoria tai nuorehkoja miehiä. Eivät sellaiset lue dekkareita, vaan ehkä ennemmin juuri scifiä.

App Storessa Elisa Kirjan sovellus on saanut 272 arviota, niistä selvästi isoin osa on yhtä tähteä. Eniten purnausta on tullut hinnoista, valikoimasta ja surkeasta sovelluksesta. Palvelu tuntuu siis ampuvan ohi ja kaukaa. Sisällön kohderyhmä luuhaa edelleen kirjakaupoissa, eikä köpöinen sovellus vakuuta vaativaa käyttäjää. Koitin laittaa myös Elisalle palautetta, mutta ilmeisesti palvelua pidetään niin hyvänä, että ei ole nähty tarpeelliseksi tehdä kunnollista palautekanavaa.

Elisa Kirja on taas valitettavasti malliesimerkki suomalaisesta nykymenosta. Tehdään vähän jotain vasemmalla kädellä ja ajatellaan että se riittää. Suomi onkin otollista maaperää ulkomaalaisille yrityksille, paikalliset kun eivät tarjoa kummoista vastusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommentti tai kysymys.