perjantai 24. heinäkuuta 2015

Gdansk - Bratislava

Reissut on nyt reissattu ja lomailu jatkuu Suomen vaihtelevassa säässä. Matka meni jopa pelottavan hyvin, Itä-Eurooppaan jäi vain yksi tsekkiläinen villapaita ja aika paljon rahaa. Pätkäisen nyt tämän jutun kahteen osaan, niin ei mene koko päivää kirjoitellessa.

Reitin alkupuolisko oli piirretty Polskibussin linjojen mukaan. Valinta osoittautui erinomaiseksi, matkustaminen oli halpaa ja mukavaa. Autot lähtivät ajallaan ja olivat siistejä. Wifi toimi Puolan alueella vähintään tyydyttävästi, mutta loppumatka meni sitten nenä kiinni kirjassa.

Gdansk


Vanhaan tuttuun Gdanskiin minut vei vanha tuttu Wizzair. Wizzair on 11 vuodessa kasvanut yhden koneen pikkupuljusta ihan varteenotettavaksi tekijäksi. Eikä ihme, hinnat ovat kohtuullisia, lisäpalveluita tarjotaan, mutta ei tyrkytetä puoliväkisin, koneet ovat uusia ja palvelu pelaa. Myyntikärryn tuotteetkin on hinnoiteltu siten, että aina tulee otettua jotakin.

Yösijaksi olin valinnut edullisen Hostel Bursztynekin. Se on hieman syrjempänä, pienen kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista, mutta ei mitenkään ylitsepääsemättömän kaukana. Paikka oli vaatimaton, mutta siisti, ilmeisesti aika tuoreeltaan remontoitu.

kuva huoneesta
Hostel Burstynek

Vietin Gdanskissa vain yhden yön ja vanhan kaupungin hotellit ovat näin kesäaikaan jo hinnoissaan. Muutenkin oli hauska huomata, että kaupunki näyttäytyy ihan erilaisena heinäkuussa kuin jouluna. Pitkä tori oli pullollaan väkeä.

Väenpaljous ei oikein innostanut ja iltaruokaa etsiessäni löysin tilaa vanhan suosikkini, Mon Balzacin terassilta. Eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Tonnikalapasta oli vähän eri näköistä kuin opiskeluaikana...

pastaa ja tonnikalafilee lautasella
Tonnikalapastaa.

Näkymä kadulle Mon Balzacin terassilta
Mon Balzacin terassilla oli rauhallisempi meno.

Bussiaseman löytäminen ei tuottanut ongelmia, olin tutkinut sen jo viime reissulla. Bussiasemahan sijaitsee ihan juna-aseman vieressä ja sinne mennään samaa tunnelia pitkin kuin pääsee kohti vanhaa kaupunkia.

Maanantai-aamun aikaiseen bussiin ei ollut hirveää tunkua, ja koska muilla oli ruumaan meneviä laukkuja, pääsin istumaan parhaalle paikalle, eli kuskin yläpuolelle. Tosin kostean ilman aiheuttama huuru peitti ensin näkymät, mutta ilmastointi hoisi sen pian pois.

näkymä bussin yläkerran etupenkiltä linja-autoasemalle
Yläkerran etupenkiltä näkee hyvin.


Varsova


Varsova valikoitui reitille mukaan lähinnä siksi, että en halunnut ajaa kerralla Krakovaan asti (oikeastaan ihan aluksi meinasin skipata Krakovan kokonaan...). Tosin Varsovassakin olisi ollut paljon nähtävää, ainakin jos tykkää vanhoista rakennuksista ja museoista. Itse päädyin lähinnä viettämään aikaa.

minä ja vanhassa rakennuksessa oleva elokuvateatteri
On tääl jotai vanhoja pytinkejä.

Ensimmäiseksi piti ravita itsensä ja siihen valikoitui Bobby Burger. Miksei Suomessa ole tällaisia ketjuja, mistä saa hyviä hamppareita ja juotavaksi muutakin kuin uutelimpparia? Tässä tapauksessa siis erilaisia oluita ja laatulimsoja.

bobby burgerin annos
Oli siel oikeesti pihvikin välissä.

Sen jälkeen rytkyttelin ratikalla hotellille. Tällä kertaa oli vuorossa huoneistohotelli, Aparthotel Dolcan Ochota. Paikka oli uuden ja siistin näköinen. Ihan tyylikäs, mutta huone oli omaan makuuni ehkä vähän kolkko.

hotellin iso ja avara huone
Dolchan Ochotan huone.

Lähdin etsimään jotain Tripadvisorissa suositeltua ravintolaa, mutta en löytänyt sitä. Etsin toista ja päädyin jonkun leirintäalueen ravintolaan. Se olikin ainoa kerta, kun olen ulkomailla lähtenyt ravintolasta sen takia pois, kun ei saa palvelua, Suomessahan sitä sattuu aina silloin tällöin.

Kävin ensin baaritiskillä kyselemässä ja baarimikko antoi minulle ruokalistan. Kun kävelin pöytään, tarjoilija käveli ihan vastaan, joten varmasti näki minut. Viereisiä pöytiä kyllä palveltiin, joten totesin, että en ala väkisin rahaa tyrkyttämään (sitä saa tehdä Suomessa riittävästi).

Ihan hotellin vieressä oli joku vähän parempi pikku ruokaukauppa, joten hain sieltä sapuskaa ja söin hotellilla, ei huono valinta sekään.

erikoisia olutpulloja, aurinkorasvaa ja limsaa
Lähikaupassa oli kivoja oluita.

Aamupalaksi söin illan jämiä ja suuntasin takaisin keskustaan. En jaksanut etsiskellä mitään uutta, joten poikkesin taas Bobbyssä. Varsovassa Polskibussin käyttämä bussiasema ei ole ihan keskustassa, mutta sinne pääsee onneksi kätevästi metrolla. Google Maps osaa kertoa miten julkiset kulkevat Varsovassa.

Krakova

Tällä kertaa bussi oli jo melkein täynnä ja sain osaksi matkaa vieruskaverin. Perisuomalaiseen tapaan vältin keskustelua. Tosin bussissa oli muutenkin hyvin rauhallista. Bussi pysähtyi muutamassa isommassa paikassa, esimerkiksi Radomissa, jossa on muuten valmistettu Kalashnikov-rynnäkkökivääreitä.

Krakovassa päätin kävellä hostellille, matkaa oli vain pari kilometriä ja samalla näkee kaupunkia. Bussin wifissä on sekin hyvä puoli, että voi ottaa autossa reitin hotellille, ei tarvitse mennä mäkkäriin. Mäkkäreissä on yleensä aina wifi ja toisaalta osaan sanoa Big Mac kaikilla maailman kielillä.

huoneen retrohenkinen sisustus
Taulu ei ole ihan 70-lukua.

70's Hostel sijaitsi oikeastaan aivan erinomaisella paikalla. Tosin yöllä ikkuna piti laittaa kiinni, jotta kadun melu ei kuulu sisälle. Toinen pieni puutos oli wifi (respassa olisi ollut), mutta kyllähän sitä ilman pärjää. Muuten varusteluun kuului pieni keittiön tapainen.

Täällä oli sitten pikku episodi. Huone oli muuten hyvin siivottu, mutta vessanpytyssä oli iso hiustukko, joka pysyi sitkeästi paikallaan kakan avulla. Respassa oli oikein mukava nuori nainen, joten ei oikein tehnyt mieli mennä sanomaan sille, että "There is shit and hair on my toilet". Joten hoitelin homman itse vessaharjalla.

Toinen pikku moite on ehkä paikan avaimet. Avainnipussa oli 3 avainta, mutta vain kahta niitä tarvittiin. Käytävän ovessa, mikä ei useimmiten kuitenkaan ollut lukossa, oli useampi lukko. Koita siinä sitten yöllä jostain palatessasi arpoa, että mikä avain ja mikä lukko. Myös sähköissä oli sanomisen varaa, jossain oli aina lamppu pimeänä. Kuitenkin kokonaisuutena ihan positiivinen mesta.

70's Hostellin vieressä oli pieni kasvisruokapaikka, joten päätin poiketa siinä. Bobby Burgeriin verrattuna annokset olivat pieniä ja kalliita. Ihan hyvää kuitenkin. Toinen paikka, mistä tykkäsin oli myös hostellin lähellä oleva pieni aasialainen (olisi pitänyt laittaa nimet ylös...). Innostuin juomaan sakeakin (puolalainen olut oli jo ennestään hyvin tuttua, joten sitä ei tarvinnut sen enempää opiskella).

Krakovassa kävin katselemassa nähtävyyksiäkin. Linnassa kannattaa ehdottomasti poiketa, jos ei sisällä, niin ainakin siellä voi ottaa oluen. Toinen kiinnostava mesta oli joen toiselta puolelta löytyvä ränsistynyt vanha loistohotelli. Hotellilla palvelee kuitenkin ravintola ja alakerrassa oli joku näyttely. Jossa en yllättäen viitsinyt käydä. Pari olutta join.

hylätty loistohotelli
Loistohotellin loisto on himmentynyt.

lähempi näkymä hylätystä hotellista
Hyvä etten varannut täältä huonetta.

Muuta mainitsemisen arvoista oli yöllä sattunut pikku myrsky. Heräsin ääniin ja menin ikkunalle. Tuuli nostatti isoja pölypilviä ilmaan, repi oksia puista ja hetken päästä alkoi sade. Ensin ajattelin mennä ulos katsomaan myrskyä, mutta ehkä oli viisasta pysyä sisällä.

Aamu paljasti myrskyn jäljet. Irtonaisia oksia lojui siellä sun täällä. Ja kun pääsin joen rantaan, paljastuivat pahimmat tuhot. Yksi puu oli lähtenyt irti maasta juurinen ja muistakin oli katkeillyt paksuja oksia.

myrskyn kaatama puu
Aamun valjetessa tuhot paljastuivat.

Krakova vaikutti sellaiselta paikalta, että sinne täytyy varmaan palata joskus uudestaankin. Pitäähän sitä jo alkaa suunnittelemaan ensi kesän reissua...

Katowice


Katowice oli toinen paikka, jonka ansioiksi luettiin ainakin se, että se nyt vaan sattui olemaan siinä. Krakovasta ei ole kuin reilu tunnin matka, mutta seuraava osuus olikin sitten pidempi, joten päätin yöpyä siellä.

Nyt olin vaihteeksi "oikeassa hotellissa". Hotel Diament Spodek on osa Spodek-areenaa. Spodek tarkoittaa lautasta, nimi tulee siitä, että paikka näyttää ihan ufolta.

Ufon näköinen areena
Nimi ei ole tuulesta temmattu.

Näkymä huoneesta oli "ufon sisälle", joten maisemia sieltä ei katseltu. Ollessani siistiytymässä, alkoi taas sade. Ja sitten satoikin aika kovaa, joten päädyin ruokailemaan ja juomailemaan hotellin ravintolaan. Ihan onnistunut valinta.

ufon sisäpuoli
Näkymä hotellin ikkunasta

Myöhemmin lähdin ulos kävelemään, tosin pois päin keskustasta. Päädyin kasarin näköiseen ravintolaan, jossa soi kasari ja onnistuin tilaamaan alkoholittoman oluen.

ravitola max ulkoapäin
Tuulahdus menneiltä ajoilta.

ravintolan retrohenkinen terassi

alkoholiton olut
Tämmöstä saa kun sormella osoittelee.

Bratislava


Viimeinen Polskibus-reissu oli hieman pidempi ja maksoikin vähän yli kympin. Wifi ei enää toiminut Puolan rajan ylityksen jälkeen, mutta minulla oli matkalukemista ja maisemiakin oli mukava katsella. Jo Puolassa oli jännä seurata kun maisemat muuttuivat. Pohjoisen pellot vaihtuivat hedelmätarhoiksi ja pihat ja talot sitä siistimmiksi mitä etelämmäs tultiin. Tosin Puolalaisille rakas betonirakentaminen näkyi kyllä hyvin koko maassa.

Hotelliin oli taas parin kilsan kävely. Hotelli Tatran olin valinnut sen viehkeän itäeurooppalaisuuden takia. Tatrakin oli sangen erinomaisella paikalla. Kävelykadulle ja linnaan oli molempiin lyhyt matka. Eikä hotellissa ollut muutenkaan valittamista, tosin ilmastointi tykkäsi pitää huoneen melko kylmänä säätely-yrityksistä huolimatta. Minibaarista löytyi hyvää viiniä.

hotelli tatran sisäänkäynti on hyvällä paikalla
Hotel Tatra on hyvällä paikalla.

retrohenkinen huone
Oranssi on hieno väri!

Bratislavan linna on isompi ja komeampi kuin Krakovan. Molemmissa on selvästi taidettu varustautua joelta tulevaa hyökkääjää varten. Sisällä en käynyt täälläkään, mutta terassilla oli mukava lukea kirjaa ja juoda olutta.

bratislavan linna
Bratislava Hrad.

näkymä linnasta joelle
Linnasta näkee kauas, ulkomaille asti.

kalashnikov-kirja ja oluttuoppi
Itä-Euroopassa pitää olla sopivaa lukemista.

Mäkkärissä en tainnut käydä tällä kertaa ollenkaan, mutta kebabin söin Pascha-nimisessä ravintolassa. Hintataso on aika samaa luokkaa kuin Puolassa, ehkä hivenen korkeampi. Ei kuitenkaan mitenkään ylitsepääsemätön.

pascha niminen kebab ravintola
Voiko Pascha olla hyvää?

Ja siitäpä minä tykkäänkin Itä-Euroopassa, voi mennä syömään sellaisiin paikkoihin mihin Suomessa ei välttämättä olisi varaa, ottaa alkuruoan, jälkiruoan, hyvää viiniä ja jälkiruoaksi kunnon viskiä tai konjakkia ilman että lasku on satasen luokkaa.

Ja seuraavaksi matka jatkui ennestään tuttuun Budapestiin, mutta siitä lisää ensi kerralla. Tämän perusteella kehtaan kyllä suositella Polskibussia, kyyti on hyvää ja naurettavan halpaa.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommentti tai kysymys.