keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Vanhan hyvän ajan nahkatakki

Minulla on ollut erilaisia nahkatakkeja yläasteelta asti, mutta nyt tuli vastaan sellainen tilanne, että päätin hankkia ihan uuden. Edellinen Sokokselta ostamani takki ei ollut kovin laadukas, mutta tällä kertaa halusin parempaa. Ja tavallaan hieman yllätyksenä tuli, että laadusta ei edes tarvinnut maksaa omaisuuksia.

musta nahkatakki henkarissa
Haluaisitko hyvän nahtakain järkihintaan?

Edellisen takkini nahka oli sen verran huonolaatuista, että kaulus hapertui puhki hoitoyrityksistä huolimatta. Takin leikkauskaan ei ollut ehkä ihan paras mahdollinen, mutta ostin sen aikoinaan Sokokselta 50 % alennuksella joskus vuonna 2008, joten kyllä se tavallaan on hintansa haukkunut.

vanhan nahkatakin hapertunut kaulus
Huono nahka ei kestä käyttöä.

Tiedusteluretki Turun keskustan vaatekauppoihin kertoi, että aidosta nahasta valmistetut takit maksavat yleensä alkaen noin 250 euroa. Tosin niiden nahka ei vaikuttanut sen kummemmalta kuin vanhan takkinikaan ja malli oli usein hieman epämukava.

Lisäksi tuntuu, että sellainen pieni töpökaulus on aika standardi miesten nahkatakeissa tällä hetkellä, ainakin jos ei lasketa perinteisiä klassikkomalleja tai setämäisiä pusakoita. Ja semmoistahan minä en halunnut.

Jonkin verran on myös prätkärotsin sukuisia takkeja. Sovitinkin kerran Sokoksella Tiger of Swedenin rotsia, se oli paksua ja jämäkkää nahkaa. Kun takki oli päällä, se istui kuin hansikas. Tosin mieleen tuli lähinnä paksu hitsausrukkanen, sillä esimerkiksi käsien liikutteleminen ei ollut kovin jouhevaa. Takki olisi varmasti ollut oiva tyylikkääseen patsasteluun, mutta tuskin kovin hyvä esimerkiksi työmatkapyöräilyyn.

Olin jo aikaisemmin himoinnut Varustelekasta saksalaisen poliisin nahkatakkia, mutta niitä ei oikein koskaan ollut sopivia kokoja. Samalla tuli vilkuiltua muitakin nahkatakkeja ja olin jo ajatuksissa lähteä joskus sovittamaan erilaisia lentäjäntakkeja, vaikka ne eivät ihan ehkä omaan makuun sopineetkaan.

Sitten eräänä kertana kun selailin taas lekan sivuja, silmiini iski uutuus, sukellusvenemiehen takki. Se on vähän kuin pätkärotsi, mutta ei näytä liikaa sellaiselta. Oikeastaanhan se on prätkärotsien esikuva. Hintakaan ei ollut nahkatakiksi kummoinen ja kovin he kehuvat alihankkijansa laatua.

En ensin oikein syttynyt mallille, mutta vähän se jäi kaihertamaan mieleen. Mietin myös, että jos takin kanssa pystyy operoimaan sukellusveneessä tai panssarivaunussa, se lienee keskimääräistä käytännöllisempi. Historiallinen aspekti ei muuten juurikaan kiinnostanut.

Päätin siis seuraavalla Helsingin reissulla käydä kokeilemassa. Tosin menomatkalla varastosaldo näytti pahalta, varastossa olisi enää vain pari XXL-kokoista takkia. Ajattelin kuitenkin, että tsekkaan laadun ja ehkä sovittelen muun mallisia takkeja.

Myymälästä löytyi kuitenkin yksi juuri sopiva M-kokoinen takki. Sitä ihmetellessä unohtui sitten myös ostaa suklaata, sukkia ja olutta. Mutta ensi kerralla sitten.

Takki tuntui heti päälle hyvältä ja oli laadukkaasti tehty. Nahka oli muotikauppojen takkeja paksumpaa, mutta silti miellyttävän pehmeää. Ompeleet olivat siistiä työtä.

Nahkatakin helma sisäpuolelta
Työn jäljestä ei ole mitään pahaa sanottavaa.

Pitihän se sitten ostaa kun kerran oli niin sopivakin ja lisää tulee ties koska. Kotiin päästyäni käsittelin takin heti nahanhoitoaineella, jolloin nahka muuttui vieläkin miellyttävämmän tuntuiseksi. Nahkahan vaatii aina hoitoa ja yleensä nahkavaatteet ja kengät kannattaa käsitellä jo heti uutena. Jollakin oikeasti hoitavalla aineella eikä millään sprayllä. Itse käytin edullista valjasrasvaa, sekin yllättäen Varustelekasta.

Käytössä nahkatakki vielä muotoutuu paremmin käyttäjänsä mukaiseksi. Takin malli on hyvä myös pyöräillessä, eikä vesi tullut läpi 5 kilometrin vesisateessa poljetun kotimatkan aikana. Hyvä nahkahan ei pelkää kastumista kunhan sen kuivattaa varovaisesti ja hoitaa tarvittaessa. Jos nahka tuntuu kuivuttuaan kovalta, hoitoaine pelastaa.

Olikin oikein ilahduttavaa, että löytyi laadukkaasti tehty nahkatakki järkevään hintaan. Ei Varusteleka turhaan kehu alihankkijaansa. Hyvä ja laadukas vaate kestää pitkään, laatuun satsaaminen tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi kuin ostaa jatkuvasti huonoja uusia.

Tosin vaatteissa hinta ja laatu eivät enää oikein kulje käsi kädessä. Materiaalit on tarkoituksella kehitetty sellaisiksi, että ne näyttävät ja tuntuvat uutena hyvältä, mutta kuluvat nopeasti käyttökelvottomiksi. Luultavasti muotikauppojen kalliimmat takit olisivat lyhytikäisempiä kuin tämä.

Hyvä nahkatakki kestää oikein hoidettuna vuosikymmeniä, vuori korkeintaan kaipaa jotain ehostusta. Tässä takissa ei ole myöskään hajoavia vetoketjuja (paitsi povitaskussa), uusi nappi on helpompi ja halvempi laittaa. Ja jos alkaa kyllästyttää, hyvän nahkatakin saa aina myytyä eteenpäin.

Täytyy kyllä sanoa, että tämmöisestä minä tykkään, hyvää laatua kohtuuhinnalla. Lisää tällaisia. Varustelekan oma tuotanto tuntuu muutenkin olevan hintalaatusuhteeltaan erinomaista. Seuraavaksi ostoslistalle taitaa päätyä merinovillainen "Dexter killshirt" eli vaarinpaita. Merinovilla kun tuntuu olevan niin erinomainen materiaali.

edit: Olkapoletit ovat muuten hankalat jos käyttää paljon reppua. Toisesta lähti nappi irti, joten poistin toisenkin. Ei niitä varsinaisesti jäänyt kaipaamaan.

edit 01.08.2016: Takki on nyt 10 kuukautta vanha, nahka on edelleen uudenveroisessa kunnossa, jos toivoo pikaista kulunutta lookkia, taitaa joutua käyttämään hiekkapaperia. Rasvasin takin uutena valjasrasvalla ja nyt uusin käsittelyn syksyn sateita odotellessa. Hoitaminen kannattaa, sillä siten nahka pysyy notkeana.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommentti tai kysymys.