keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Mainosmiehen tuottavuusloikka

Tänään on loppiainen. On päätelty, että kun loppiaisesta tehdään palkaton vapaapäivä, Suomen talous lähtee nousukiitoon raketin lailla. Itse mieluummin aloittaisin tuottavuuden kehittämisen niistä vuoden päivistä kun ollaan töissä.

käsi pitelee työkalua jossa toisessa päässä kiintoavain ja toisessa kynä
Antakaa minun olla tuottavampi!

Halvalla, hyvää ja tietysti nopeasti – näin kuuluu toivomus yleensä alalla kuin alalla. Kaikkea ei voi saada, mutta minulla on salainen resepti, jolla ainakin omissa hommissa saisi halvemmalla parempaa ja ehdottomasti nopeammin.

Toimeksianto


Hyvä lopputulos lähtee hyvästä toimeksiannosta. Kannattaa miettiä mahdollisimman tarkkaan valmiiksi, mitä haluaa ja tarvitsee, eikä keksiä juttuja lennossa sitä mukaa kuin homma edistyy. Erityisen viisasta voi olla keskustella asiat valmiiksi kuntoon, sekä oman henkilöstön, että työn tekevän osapuolen kanssa.

Sekava ja hutiloiden kirjoitettu sähköposti on sekä sangen epäkohtelias saajaansa kohtaan, että epäinformatiivinen. Jokainen "mitä vittua se nyt oikeen taas tarkoittaa" -pohdintaan käytetty minuutti on hukkaan heitetty minuutti. Yleensä ne kuitenkin merkataan laskutettaviksi.

Nykyään ei ole sihteereitä, joten johtajat joutuvat itse kirjoittamaan sähköpostinsa. Siihen kannattaa kuitenkin hieman paneutua, kyllä se siitä alkaa sujumaan pikku hiljaa. Mieluummin kannattaa kirjoittaa yksi hyvä sähköposti kuin kymmenen huonoa.

Materiaalit

Maailmassa elää sitkeästi luulo, että työ valmistuu sitä nopeammin, mitä nopeammin se aloitetaan. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Työ ei valmistu ennen kuin se viimeinenkin puuttuva kuva on toimitettu ja keskeneräiset tekstit saatettu valmiiksi.

Jos mietin omaa työtäni, isommat projektit valmistuvat yleensä nopeiten – eli siis halvimmalla – kun olen saanut valmiit tai lähes valmiit tekstit ja kuvat kerralla.

Loputtomat muutos- ja korjauskierrokset eivät hyödytä ketään. On järjetöntä tehdä jatkuvasti muutoksia sisältöön ja tehdä joka pilkkuvirheen korjauksesta uusi vedos joka sitten taas nuohotaan enemmän tai vähemmän tarkasti läpi.

Vielä järjettömämpää on, kun Ritva Espoon konttorilta haluaa muutoksia edelliseen versioon. Hän haluaa korjata tekstiä sivulle 6, vaikka kyseinen sivu on Oulun osaston Pasin pyynnöstä poistettu kokonaan viime viikolla.

Jostain syystä on älyttömän vaikeaa laittaa sisällöt kuntoon ja käydä ne läpi oman firman kesken ennen kuin ne toimitetaan taittoon. Firman sisäistä aikaa ei kulu yhtään enempää, vaan luultavasti vähemmän, jos sisältö laitetaan kerralla kuntoon ja toimitetaan vasta sitten eteenpäin.

Kuvien kanssa ei yleensä mene yhtään sen paremmin. On ihan turha tuhertaa tulosteen kulmaan epämääräisillä harakanvarpailla, että kuva puuttuu, jos sitä kuvaa ei ole toimitettu. Se puuttuu juuri siihen asti, että se saapuu taittajalle asti.

Ja tällä kertaa ei sitten edes puhuta niistä osaamattomasti kännykällä tai kittijärkkärillä näpsityistä roiskeista, joita halutaan laittaa tuotekuviksi. Ammattitaitoista kuvaajaahan ei kannata palkata, sillä kuvat voi ottaa halvemmalla itse.

Pyritään optimiin


Tietysti emme elä optimimaailmassa, mutta optimiin on aina hyvä pyrkiä. Kuvia aina puuttuu ja teksteihin tulee muutoksia, emme me siitä mihinkään pääse.

Mutta jos ihan vaan edes yrittäisi. Kävisi olemassa olevat materiaalit huolellisesti läpi. Tietysti jos projekti on tavanomaista työläämpi, voi olla viisasta aloittaa heti kun on jotain millä aloittaa.

Tosin monesta projektista tulee tavanomaista työläämpi juuri nimenomaan ylimääräisen säätämisen ja tuhtaamisen takia. Se ei koskaan hyödytä ketään, aikaa palaa ja virheiden mahdollisuus kasvaa. Pahimmassa tapauksessa lopputulos ei miellytä ketään ja laskusta tulee riitaa.

Mites muualla?


Voi toki olla, että ainoastaan tämän kaltaisiin toissijaisiin asioihin, kuten mainonta ja markkinointi, suhtaudutaan ylimalkaisesti ja kaikki muu hoidetaan viimeisen päälle pieteetillä.

Hieman kuitenkin epäilen. Jos organisaatio on sekava ja työnkulut harkitsemattomia, luultavasti ne ovat sitä kautta linjan. Toiminnan tehostaminen ei välttämättä tarkoita irtisanomisia ja jäljelle jääneiden piiskaamista.

Joskus olisi hyvä miettiä ennen kuin tehdään ja aika ajoin tarkastella luutuneita toimintatapoja. Eikä pelkästään tarkastella, vaan myös oikeasti korjata epäkohtia ja kehittää toimintaa. Tätä näkisin mieluusti enemmän omallakin työpaikallani. Usein suunnataan kaikki mielenkiinto ulospäin näkyviin asioihin, mutta unohdetaan, että se omakin koneisto kaipaisi rasvaamista.

Valitettavasti se ei vain tunnu kuuluvan suomalaiseen kulttuuriin, että kehitetään myös itseä ja omia menetelmiä. Tehdään niin kuin ennenkin on tehty.

Paskasta ei saa konvehteja


Aina kannattaisi muistaa, että huonoista aineksista ei leivota hyvää kakkua, varsinkaan jos reseptistä ei saa selvää. Onnistunut projekti alkaa hyvästä briiffistä. Työ etenee vauhdilla kun palikat ovat käsissä.

Mainonnassa kannattaa muistaa myös se, että pelataan hyvin paljolti mielikuvilla. Huolimattomasti tehty mainonta, esitteet tai katalogit antavat yrityksestä ja tuotteesta huolimattoman kuvan. Herkullisinkin ruoka näyttää pahalta jos kuvaaja ei osaa hommaansa. Kalliin premium-tuotteen pitää näyttää mainoksessa upealta, ei 10 dollarin kiinanlelulta.

Toki on olemassa myös se mahdollisuus, että tuote tai palvelu on itsessään huono eikä myy markkinoinnista huolimatta. Paska on paskaa vaikka kuinka parfymoisi.

Muuten kalliista mainosmiehestä kannattaa ottaa kaikki mahdollinen irti. Kaikkien ajan tuhlaaminen ei ole kenenkään etu. Virtaviivainen prosessi antaa todennäköisemmin halutun lopputuloksen kuin loputon säätäminen.

Tuottavuusloikka


Ehdotankin, että kaivetaan mainosalalla se tuottavuusloikka yhdessä esiin ihan nykyisellä työajalla. Ei siinä loppiaiset auta, jos koko muu vuosi perseillään.

Esimerkki elävästä elämästä:


Sain tehtäväksi pikku muutokset kolmelle sivulle. Varsinaisen muutoksen tekemiseen menisi normaalisti 15 min ja ehkä toiset 15 min sähköpostin lukemiseen ja vastaamiseen sekä oikean työtiedoston etsimiseen.

Muutokset oli tehty johonkin vanhaan versioon, eli sivunumerot eivät täsmänneet, piti etsiskellä. Uudet tekstit oli kirjoitettu epäselvällä käsialalla, josta kovasti tihrustelemalla sain luettua vain osan.

Osan sain luettua, mutta siinä oli sitten sisällöllisiä epäselvyyksiä. Käsinkirjoitetut tekstit eivät täsmää muuhin. Olikin mennyt 20 minuuttia eikä homma ollut vielä valmis, pääsin kirjoittamaan "vikalistaa".

Sitten kun joskus saan vastauksen, luen taas sähköpostia, availen työtiedostoa verkkolevyltä ja suoritan muita yksinkertaisia tehtäviä. Nämä eivät toki viel paljoa aikaa yhdellä kertaa, mutta usein toistettuna pienistä puroista tulee iso joki. Mieluummin tekisin kerralla kuntoon.

Tehtävän ohjeistanut oli varmasti ajatellut, että äkkiä tuosta sutaisen, niin saadaan homma eteenpäin. Valmiiksi ei kuitenkaan saatu. Jos muutokset olisi merkitty oikeaan pdf:ään oikeille sivuille vaikka Adoben Acrobatilla, ei olisi jäänyt epäselvää, että mitä tehdään ja minne.

Mikäli pdf:n merkkaaminen tuntuu vaikealta ja vähän ehkä pelottavaltakin, tekstit voi turvallisesti kirjoittaa sähköpostiin, jolloin niistä saa aina varmasti selvää, toisin kuin sangen yleisesti käytettyistä hieroglyfeistä.

Tulosteeseen voi sitten merkitä vaikka numeroilla, että mikä teksti tulee mihinkin kohtaan ja sen jälkeen työntää paperit skanneriin. Sähköpostin otsikon korjaamiseen informatiivisemmaksi menee 10 sekuntia, itseäni ei ainakaan kiinnosta se, että se on "Lähetetty laitteesta...".

Tämäkin homma olisi tullut kerralla kuntoon jos joku olisi edes pikkiriikkisen jaksanut nähdä vaivaa. Mutta kummasti sitä pikkuhommaa jaksetaan hieroa useamman kierroksen verran. Tällaisilla pikkuasioilla olisi kuitenkin helppo tehostaa työskentelyä.

Tuleeko tähän muutosta tänäkään vuonna? Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommentti tai kysymys.