lauantai 11. kesäkuuta 2016

Retkeilyvarusteita osa 1

Partioaikoina kaapeissa oli jos jonkinmoista rytkyä ja kampetta, mutta kummasti ne ovat vuosien saatossa kadonneet jonnekin. Nyt olen yrittänyt taas haalia kasaan uusia varusteita. Retkeilyvälinekauppojen hinnat hirvittävät, mutta onneksi Varustelekasta löytyy edullisesti metsäkelpoista kamaa.

saksalaisia armeijavaatteita
Edullista ja kestävää armeijaylijäämää.

En ole koskaan muutenkaan ollut mikään kalvo- tai erikoismateriaalifriikki. Riittää kun tavarat ovat yksinkertaisia, kestäviä, toimivia ja mielellään myös halpoja. Osa armeijavaatteista on myös ihan asiallisia arkikäytössäkin.

Kaapeissa alkaakin olla jo aika hyvin vihertävänharmaata kampetta, tärkeimmistä hankinnoista uupuu lähinnä kengät, mutta niistä lisää myöhemmin. Esittelen tässä kuitenkin nyt parit vaatekappaleet joiden olisi tarkoitus päästä tänä kesänä tositoimiin.

BW kenttäpusero


Päälimmäisenä kasassa on saksan armeijan kenttäpusero iloisessa maastokuosissa. Olen käyttänyt sitä ihan arkivaatteenakin, lähinnä silloin kun nahkatakki on liian kuuma, mutta jotain pitäisi päälle laittaa. Malli on istuva ja kangas vahvaa, mutta mikä parasta tämä pusero irtoaa ihan pikkurahalla. Tällaisen voi ostaa vaikka työtakiksi likaisempiin hommiin

BW T-paita, hellemalli


Seuraavana nipussa kesämallinen t-paita, tämäkin Saksasta. Ostin joskus 2009 raksalle työpaidoiksi BW:n vihreitä peruspaitoja, mutta tämä on vähän eksoottisempaa materiaalia. Käytettykin armeijapaita pitää muotonsa ja ne voi pestä kovissakin lämpötiloissa. Jos etsii hyvänmallista ja kestävää paitaa maanläheisissä väreissä, BW:n paidat irtoava pikkurahalla ja palvelevat varmasti monia vuosia. Lekan tuotekuvissa näkyvät tarran paikat ratkoin pois.

Bundesmarine palvelushousut


Nipun alimmainenkin vaate on saksasta, mutta vaihteeksi merivoimista. Kun nämä tulivat myyntiin, piti heti tilata etteivät ehdi loppua. Oikein hyvät, kevyet reisitaskuhousut, eivätkä edes näytä liian sotilaallisilta. Erikoisuutena näissä on 49 % Aramidia, joten kankaan pitäisi olla sangen tulenkestävää.  Hintaa näillä oli huimat 25 euroa, mutta jostain Fjällraveneista saa pulittaa kevyesti toista sataa.

saksalaisten housujen tuoteseloste
Koostumus on vähän eri kuin peruspöksyissä.


Nipun vaatteet maksoivat siis selvästi alle 40 euroa ja kestävät varmasti pitkään. Kengät taitavat olla ainoat, mihin tällä erää tulee upotettua kolminumeroinen summa.

Kylmän kesäillan varalle löytyy myös hyvä valikoima erilaisia villapaitoja, halvimmat ovat maksaneet alle 10 euroa ja menevät arkivaatteinakin. Sateen varalle löytyy upseerimallinen sadetakki, sadeviitta on harkinnassa.

Kunhan saan kengät hankittua, täytyy alkaa sisäänajamaan niitä ja suunnittelemaan tulevia reissuja. Jotain pitää varmasti vielä kyllä hankkia. Ja ei, en edelleenkään saa rahaa tästä. Mutta tykkään kyllä lekan ajatuksesta myydä hyvää halvalla tai ainakin edullisesti. Ja ylijäämää voi siinä mielessä ostella hyvällä omatunnolla, että ne ovat jo alkuperäisen elämäntehtävänsä suorittaneet, mutta silti kestävät paremmin kuin monet uudet.



torstai 9. kesäkuuta 2016

Aikuisten kesäleiri

Yksinasuminen lisääntyy, eikä kaikilla kaupungissa asuvilla ole mahdollisuutta lähteä kesällä mökille tai maaseudulle – tai sitten työleiri ei vain innosta. Vähän aikaa sitten oli jossain juttua, että miten lapset lähetetään taas tänäkin kesänä leirille. Mutta miksi aikuisille ei voisi olla omaa leiriä?

piirros miehistä leirillä
Leirielämä voi olla jollekin eksoottinen kokemus.

Kaupungiss kesää viettäessään voi huomata, että kaverit ovat kaikonneet tai puistoissa notkuminen alkaa vain kyllästyttää. Sukumökille voisi ehkä lähteä, mutta terassi pitäisi maalata, katto korjata ja ja ja...

Monena kesänä olen itse ollut partioleireillä, aikuisenakin. Mutta aikuisen leiri on usein työntekoa josta pitää maksaa. Hauskanpito saattaa jäädä vähemmälle. Uskoisin, että oikein järjestettynä aikuisten kesäleiri voisi olla toimiva konsepti. Ulkoilua, sopivasti ohjelmaa ja uusia tuttavuuksia. Hyvin ohjattuna kaupunkilainenkin pärjää kyllä leirillä.

Ohjelmaa


Itse olen sitä mieltä, että ohjelmaa pitää olla, mutta ei liikaa. Päiväohjelmaan sopisi esimerkiksi melonta, lautan rakentaminen ja vaikka erilaiset pallopelit. Iltaisin tehtäisiin tikkupullaa ja paistettaisiin makkaraa iltanuotiolla. Yhden yön voisi pyhittää yövaellukselle.

Ja koska kyseessä olisi aikuisten tapahtuma, iltaohjelmana voisi olla esimerkiksi paikallisten pienpanimo-oluiden maistelua ja makkaratkin voisi hommata paikallisesta pikkufirmasta. Hipsteröinti sopii leirillekin!

Teltassa vai mökissä?


Telttamajoitus voi kauhistuttaa joitakin, mutta paikaksi kannattaisikin ehkä valita sellainen, että on mahdollista yöpyä myös sisällä. Sauna pitää kuitenkin ehdottomasti olla ja keittiökin olisi hyvä.

Hankalinta olisikin varmaan löytää kesäaikaan sopivat fasiliteetit. Ohjaajia ja kokkeja olisi varmaan helpompi saada, opiskelijoita kun on aina saatavilla kesäaikaan, partiotaustainen lähtisi hommiin varmasti mielellään. Ja leiriruokaan kuuluukin aina pieni jännityksen poikanen.

Paljonko leiri saisi maksaa?


Mikään ei tietenkään ole ilmaista, mutta leiri ei saisi olla ylitsepääsemättömän kallis. Satasia voisi leiristä hyvin maksaa, mutta tonni olisi jo ehdottomasti liikaa. Erikoisemmat aktiviteetit, pienpanimo-oluet ja sisämajoituksen voisi tietysti hinnoitella erikseen. Yhteistyökumppaneita ja sponsoreita voisi myöskin yrittää hankkia.

Mutta ei leirin tarvitsisikaan tarjota mitään suuria ylellisyyksiä, tölkkihernari maistuu trangialla lämmitettynä ja ulkoilma ja uusi seura itsessään on jo kokemisen arvoista. Ohjelmaakin voi järjestää pienellä budjetilla, esimerkiksi yövaellus olisi jo elämys sellaisenaan ja partiolaisilta voi ottaa mallia miten kengännauhabudjetilla saadaan päivä täyteen tekemistä. Henkilökunta muodostuisi varmasti suurimmaksi kulueräksi.

Mutta kukapa leirin voisi järjestää? Itse en osaa laskeskella budjetteja tai en ole muutenkaan kovin hyvä organisoimaan. Partioleirit vielä olivat helppoja, työvoima oli ilmaista, markkinointia ei juurikaan tarvinnut tehdä ja kalustokin oli pääsääntöisesti olemassa. Haluaisikohan esimerkiksi Varusteleka järjestää tällaisen?

Ajatuksen saa vapaasti ottaa käyttöön, varaa sitten vain minulle yhden paikan.

Oikeasti Lapin Partiolaisilla on jo vähän tämmöinen systeemi, mutta sain kuulla siitä vähän liian myöhään tämän vuoden osalta. Uskoisin, että konseptille olisi kysyntää täällä etelämpänäkin oikein markkinoituna, joku vain vielä järjestäisi.